Siirry pääsisältöön

Tuotteet

Aitataimet

Alppiruusut

Alppiruusut ovat helppohoitoisia, kun ne on istutettu suojaisaan kasvupaikkaan ja niille sopivaan kasvualustaan. Kotimaisen alppiruusujen jalostus alkoi vuonna 1973. Suomalaisiin puutarhoihin haluttiin muitakin lajikkeita kuin Keski-Euroopasta tulevaa puistoalppiruusua. Tuotantoon valitut lajikkeet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kookkaat, keskisuuret ja matalat lajikkeet. Lue lisää lajikelistauksen lopusta, sivun alaosasta.

Atsaleat

Easy Elegance ruusut

Endless Summer® jalohortensiat

First Editions® tuoteryhmä

Havukasvit, oma tuotanto

Havukasvit, ulkomaiset

Hedelmäpuut, 6-8 astiassa

ILONA taimi

Ilona on hyvää tekevä kotimainen taimituoteperhe, johon kuuluu koriste- ja hyötypensaita. Näyttävät Ilona-taimet edustavat kasvuvoimaa ja kestävyyttä sekä luonnollista tuotantoprosessia. Jokaisesta myydystä Ilona-taimesta lahjoitetaan 10 senttiä ja lahjoituskohde valitaan vuosittain saaduista ehdotuksista. Jälleenmyyjinä toimivat yksityiset puutarhakauppiaat.

Kärhöt

Kirsikat

Koristeomenapuut (150-250)

Koristepensaat

Köynnökset

Köynnösruusut

Lehtipuut (150-250)

Luumut

Maanpeiteruusut

Mansikat

Marjakasvit

Muut hedelmäpuut

Omenat

Päärynät

Perennat

Isoja 3L astiataimia toimitetaan kasvuun hyödettynä noin kesäkuun puolivälistä alkaen.

Proven Winners® tuoteryhmä

Puistoruusut

Runkoruusut

Ruusut 3 KPL/PKT

Ryhmäruusut

Uutuudet

Tuomme markkinoilla joka vuosi jotakin uutta. Valikoimaa pyritään monipuolistamaan etsimällä uutuuksia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Uutuustuotteet ovat kotimaista tuotantoa.

Näytetään tulokset 1–24 / 920

VALO +

KASVUPAIKKA +

VYÖHYKE +

VÄRI +

TUOTERYHMÄ +

Alppiruusut

Kotimaisen alppiruusujen jalostus alkoi vuonna 1973. Suomalaisiin puutarhoihin haluttiin muitakin lajikkeita kuin Keski-Euroopasta tulevaa puistoalppiruusua (Rhododendron catawbiense). Perustaksi jalostusohjelmaan valittiin Koreasta Suomeen kulkeutunut mustilanalppiruusu (Rhododendron brachycarpum ssp. tigerstedtii). Risteytyksistä saadut 14 000 tainta sijoitettiin koekentille eri puolille Suomea, ja risteytysjälkeläisiä seurattiin 10–13 vuotta. Tälle jaksolle osuivat kylmät pakkastalvet vuosina 1984/1985 ja 1986/1987. Näinä talvina karsiutui aineistosta noin 60 prosenttia. Jäljelle jääneiden risteytysten voidaan sanoa olevan todella talvenkestäviä. Tuotantoon valitut lajikkeet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kookkaat, keskisuuret ja matalat lajikkeet.

Kookkaat lajikkeet ovat täysikasvuisina yli kahden metrin korkuisia. Ne ovat parhaita puistojen ja puistometsien lajikkeita. Kookkailla lajikkeilla talvenkestävyys on erityisen tärkeää, koska ne eivät saa suojaa lumipeitteestä. Lisäksi kevätahavan, auringonpaisteen ja kuivuuden kestävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia. Istutusvaiheessa on hyvä huomioida täysikasvuisten pensaiden suuri koko.

Keskikorkeat lajikkeet ovat täysikasvuisina 1,2–2 metriä korkeita. Tämän ryhmän alppiruusut sopivat loistavasti pihojen ja pienten puistikoiden alppiruusuryhmien peruslajikkeiksi suojaisiin kasvupaikkoihin. Sopiva kasvualusta on kivennäismaa, jossa on korkea humuspitoisuus. Kevättalven auringonpaiste saattaa vaurioittaa lehdistöä hangen pinnan tasolla.

Matalat lajikkeet ovat täysikasvuisina alle 1,2 metriä korkeita. Ne sopivat hyvin istutettaviksi pienille pihoille. Hyviä kasvupaikkoja ovat talojen pohjoispuoliset seinustat, missä pensaat ovat hyvin suojassa auringon paahteelta. Matalat lajikkeet istutetaan mieluiten omiin ryhmiin. Siten ne eivät jää suurempien pensaiden varjoon.

Kasvupaikka

Alppiruusun kasvupaikan tulee olla suojaisa, puolivarjoinen mäntymetsä tai rakennusten pohjoispuolinen seinusta. Alppiruusu pitää aamun kasteesta ja illan auringosta. Maan on oltava kosteaa, kuohkeaa, turvepitoista ja hapanta (pH 4–5). Alppiruusu on matalajuurinen kasvi, joka ei pysty elämään kuivassa paikassa. Pensas ei pärjää kilpailussa heiniä tai isoja rikkakasveja vastaan. Sen sijaan se pitää erilaisista maan pintaa peittävistä juuristoa varjostavista maanpeitekasveista.

Istutus

Kaiva noin 50 cm syvä ja 50 cm leveä istutuskuoppa. Täytä kuoppa raa´an turpeen ja istutuskuopan kivennäismaan seoksella. Tarvittaessa käytetään Rodo-lannosta pakkauksen ohjeen mukaan. Vaihtoehtoisesti voi käyttää valmista havu-rodoturvetta. Kastele juuripaakku läpimäräksi ja poista maatumaton astia. Alppiruusuja ei saa istuttaa liian syvään. Juuripaakun pinta jää samalle tasolle maan pinnan kanssa. Maa tiivistetään juuripaakun ympärillä kevyesti ja kastellaan runsaasti.

Hoitotyöt

Alppiruusut ovat helppohoitoisia, kun ne on istutettu suojaisaan kasvupaikkaan ja niille sopivaan kasvualustaan. Kevätauringolta suojaus on tärkeää, jos kasvilla ei ole luontaista varjoa. Pensas kuivuu herkästi keväällä, kun lehdet alkavat auringon lämmöstä haihduttaa vettä, eikä juuristo saa imettyä uutta vettä jäisestä maasta. Jäistä maata voi varovasti sulatella haalealla vedellä. Alppiruusun vedentarpeesta on huolehdittava koko kasvukauden ajan. Keväisin juuristoalueelle voi lisätä ohuen kerroksen turvetta.

Alppiruusuja voi tarvittaessa lannoittaa Rodolannoitteella pakkauksen ohjeen mukaisesti. Kasvualustaan voi lisätä kompostia, mikä parantaa maan rakennetta. Syksyllä juuristoalueen talvensuojaksi voi levittää turpeeseen sekoitettua lehtimassaa.

Joskus lehtien alapinnoilla on hyönteisiä, joita voi torjua sopivilla torjunta-aineilla tai laimealla mäntysuopaliuoksella. Alppiruusuja ei tarvitse leikata säännöllisesti, vain rikkoutuneet ja kuivuneet versot poistetaan.

Alppiruusu toimii talvella luonnon lämpömittarina. Mitä kylmempi ilma on, sitä enemmän sen lehdet roikkuvat oksia pitkin. Lehdet voivat olla hyvinkin rullautuneita. Alppiruusu saattaa olla jaksottaiskukintainen. Usein runsasta kukkakesää seuraa vaatimattomampi kukintavuosi.

Kestävät kotimaiset alppiruusut menestyvät ja kukkivat parhaiten oikeaan paikkaan istutettuina!