Valonsäteet siivilöityvät lehvästön läpi – vain muutama säde yltää maahan asti. Suojaisassa varjopuutarhassa kukoistavat lehtiperennat ja ainavihannat havut. Kukkaloista jää usein vähäisemmäksi, mutta runsautta ja lehtevää rehevyyttä löytyy sitäkin enemmän. Hämyisä ja rauhallinen tunnelma kuuluu osaksi varjopuutarhaa, jossa erilaiset lehtimuodot ja vihreän sävyt ovat parhaimmillaan.
Valon määrä vaikuttaa voimakkaasti kasvien menestymiseen. Kasvit on helppo jakaa niiden menestymisen suhteen auringon, puolivarjon ja varjon kasveihin. Kevyt varjo syntyy alueille, jossa syvä varjo liikkuu päivän mittaan esimerkiksi harvalatvuksisen puun tai isokokoisen pensaan estäessä valon pääsyn juuristoalueelleen. Puolivarjo on ehkä suotuisin kasvupaikka. Täysvarjoisille alueille auringon valo ei osu koskaan suoraan. Nämä alueet ovat puutarhan hämärimpiä. Ainavihantien puiden alustat ja pensaiden katvealueet ovat tällaisia kasvupaikkoja.
Kuiva varjo vai kostea varjo
Varjoon löytyy omat kasvinsa, mutta valo ei ole ainoa kasvien menestymiseen vaikuttava tekijä. Valon ohella myös kasvupaikan kosteusolot vaikuttavat kasvien menestymiseen. Varjoinen paikka saattaa olla hyvinkin haastava kasvupaikkana, mikäli se on samalla kovin kuiva. Kuivilla varjoalueilla menestyvät parhaiten ainavihannat kasvit, sekä pieni- ja nahkealehtiset kasvit. Monet varjoisan paikan kasvit selviävät kyllä kuivassa ja varjoisassa paikassa, mutta kasvu saattaa olla harvempaa ja kukinta jäädä vähäisemmäksi. Kostea varjo onkin paljon helpompi. Siellä kasvu on rehevää ja yleisilme on hyvin vehreä ja vihreä.
Kasvit voidaan valita vallitsevien ominaisuuksien mukaan tai kasvuoloja voidaan parantaa. Jos valon määrää ei haluta lisätä esimerkiksi puita kaatamalla, keskitytään parantamaan kasvualustaa. Nopeasti kuivuvaa maata voidaan parantaa sekoittamalla siihen saven- ja mullansekaista maata. Myös katteet auttavat kosteutta säilymään pidempään maassa. Mikäli liika märkyys taas haittaa kasveja, voidaan maata keventää esimerkiksi hiekalla ja muotoilemalla istutusalueista kumpuja.
Valkoisella valoa varjoon
Puutarhojen pimeimmät alueet saavat valoisuutta, kun kasviryhmään valitaan joko valkokukkaisia kasveja tai kasveja, joilla on valkoista lehdissä, sillä valkoinen levittää omaa valoisuuttaan ympärilleen. Valkoinen myös korostaa tilan kolmiulotteisuutta saaden ympäristönsä tuntumaan suuremmalta. Yksittäisen kasvin kukinta voi olla lyhytaikainen, mutta jos puutarhaan valitsee eri aikaan kukkivia kasveja, väri säilyy pidempään. Lehdissä väriominaisuus on yleensä pysyvämpi ominaisuus.
Varjopuutarha on oma kiehtova maailmansa. Jos tontilla ei ole varjoisaa aluetta, voi sellaisen luoda. Varjopuutarhan suunnittelu kannattaa aloittaa tutkimalla auringon liikkumista omalla tontilla. Onko pihalla jo ennestään kevyitä varjopaikkoja – voisiko niitä ehkä syventää? Seuraamalla auringon liikkeitä saa hyvän käsityksen valon ja varjon liikkeistä omalla tontilla. Ajattelemalla istutusalueeseen erilaisia kerroksia, saa kasvillisuuteen luonnollista rehevyyttä ja varjoalueita. Hyvässä varjopuutarhassa on niin isoja puita kuin maata peittäviä perennojakin.
Jalokuunlilja ’Francee’ - Hosta ’Francee’
Tumman oliivinvihreät lehdet, joissa kapeat valkoiset reunat. Sopii hyvin yksittäiskasviksi ruukkuun tai perennaryhmien reunalle. Runsaskukkainen ja reheväkasvuinen lajike.
PV-V
Komeasinikuunlilja ’Elegans’ - Hosta sieboldiana var. elegans
Lehdet voimakkaan siniharmaat, suonien välistä kurttuiset. Kukat lyhyissä, tiiviissä kukinnoissa, juuri lehtien yläpuolelle nousevissa kukinnoissa. Kukinnon korkeus n. 1m.
PV-V
Kotkansiipisaniainen - Matteuccia struthiopteris
Komein luonnon saniaisemme. Maljamaisesti asettuneet lehdet kasvavat jopa 1m korkeiksi. Itiöpesäkkeet lyhyissä tummanruskeissa lehtiruusukkeen keskellä. Vaatimaton kasvupaikan suhteen. Leviää maanalaisten rönsyjen avulla.
PV-V
Piippuköynnös - Aristolochia macrophylla
Trooppisen rehevä, tukea myöten kiipeävä, isolehtinen köynnös. Vaatimattomat, ruskeat "piippumaiset" kukat jäävät lehdistön suojaan. Peittävä köynnös varjoisallekin seinustalle.
PV-V
Pallohortensia - Hydrangea arborescens 'ANNABELLE'
Tiheäversoinen, kasvutavaltaan pyöreähkö. Puolipallomainen valkea kukinto (12-18 cm) versojen latvoissa heinäkuusta syksyyn. Kukkii saman vuoden versoilla. Näyttävä omana ryhmänään.
PV-V
Kuutamohortensia - Hydrangea paniculata 'PRAECOX'
Tuuhea, rehevä, säännöllisen muotoinen. Runsas kukinta heinäkuun lopulta syksyyn. Kukinnot ovat leveän kartiomaisia, keskustan pieniä kukkia kehystää suuremmat laitakukat. Kukat aluksi kermanvalkeat, myöhemmin hieman punertuvia. KESKAS -kanta 278.
PV-V
Lehtosaarni - Fraxinus excelsior
Tukevarakenteinen, paksuoksainen, nopeakasvuinen jalo lehtipuu. Puhkeaa lehteen myöhään keväällä. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.
A-V
Lännenhemlokki - Tsuga heterophylla
Sirokasvuinen. Latvus leveän kartiomainen. Oksien kärjet ja latvat riippuvia. Neulaset tummanvihreät ja pehmeät ja tasapaksut. Käpy pieni, pyöreä.
PV-V
Marjakuusi ’Hicksii’ - Taxus x media
Leveän pylväsmäinen, pystyhaarainen lajike. Vihreät oksat ja siemenet ovat myrkyllisiä. Sietää hyvin leikkausta. Kompostikatteella estetään jäätyminen syvälle. Suojattava kevättalven auringolta.
PV-V
Kokeile myös:
- Herttavuorenkilpi - Bergenia cordifolia A-V
- Jättipoimulehti - Alchemilla mollis A-V
- Idänvirpiangervo - Spiraea chamaedryfolia A-V
- Keltaheisiangervo - Physocarpus opulifolius 'ANGEL GOLD' A-V
- Korallikanukka - Cornus alba 'BATON ROUGE' A-V
- Marjasinikuusama ANJA - Lonicera caerulea A-V
- Pikkupihlaja-angervo - Sorbaria sorbifolia 'SEM' A-V
- Rusovuohenkuusama - Diervilla sessilifolia 'COOL SPLASH' A-V
- Taikinamarja - Ribes alpinum 'SCHMIDT' A-V
- Imukärhivilliviini - Parthenocissus quinquefolia A-V
- Säleikkövilliviini - Parthenocissus inserta A-V
