Kun päivät lyhenevät ja ilmat viilenevät, kasvit alkavat valmistautua talveen. Merkkinä talveentumisesta vihreä häviää ja ruskan värit pääsevät valloilleen. Kannattaa siis huomioida myös kasvukauden loppu ja sen tarjoama väripaletti kasvivalintoja tehdessä. Syysvärit tuovat raikkaan lisän puutarhaan.
Syysvärit eli ruska syntyy, kun viherhiukkasten lehtivihreä alkaa hajota ja sen sisältämät typpiyhdisteet kulkeutuvat lehdistä talteen kasvin runkoon. Keväällä ja kesällä lehtivihreä dominoi muita värejä ja pitää ne piilossa. Vihreän kulkeutuessa talvivarastoihin tulevat esille muut kasvien väriaineet, karotenoidit ja antosyaanit.
Talveentumisen käynnistää päivän lyheneminen ja ilmojen viileneminen. Kasvit alkavat valmistautua talveen sopeutuen sen kylmyyteen ja kuivuuteen. Talveentumisessa kasvu päättyy, siemenet ja talvisilmut valmistuvat ja osa kasvinosista kuolee.
Paras ruska syntyy, kun kesä on aurinkoinen ja lämmin. Tällöin lehtiin kertyy paljon sokereita, jotka auttavat punaisten värien synnyssä. Kesä ei yksin riitä takaamaan hyviä syysvärejä. Tarvitaan vielä oikeanlainen syksy: kirkkaita, aurinkoisia päiviä sekä kuivia ja viileitä öitä. Ja oikeassa määrin kosteutta: liian kuivana syksynä lehdet kuivuvat ja ruskistuvat, sateisena ja viileänä syksynä sienitaudit iskevät ennen syysvärien syntyä – kunnon ruska jää tulematta.
Kesän vihreys häviää
Kasvukaudella vihreä peittää alleen muut lehtien väriaineet. Keltaiset, oranssit ja punaiset sävyt tulevat esille vihreän väistyessä. Lämpimät värit hehkuvat syksyisessä puutarhassa.
Karotenoidien keltaiset ja oranssit värit tulevat esille ennen punaista väriä, sillä punainen väri, antosyaani, alkaa valmistua lehdissä vasta lehtivihreän täysin hajottua. Antosyaaneja muodostuu parhaiten aurinkoisella kasvupaikalla kasvaviin kasveihin ja kasvinosiin. Mitä ravinteikkaammassa maassa kasvi vastaa, sitä enemmän punaisia väriaineita voi muodostua, sillä lehtiin varastoituneet sokerit vilkastuttavat antosyaanien tuotantoa.
Kaikilla kasveilla ruska ei ehdi punaisen sävyihin vaan lehdet tippuvat keltaisina ja oransseina. Yöpakkaset tiputtavat helpommin pienet, ohuet ja jo kellastuneet lehdet. Jotkin kasvit, kuten lepät, tiputtavat lehtensä vihreinä. Lepän juuristossa elää bakteereita, jotka sitovat ilmakehän typpeä ja luovuttavat sitä puulle. Näin ollen varastoon ei tarvitse saada lehtien typpeä, vaan typpiyhdisteet jäävät tippuviin lehtiin. Lepän lähellä kasvavat kasvit hyötyvät tästä typpilannoituksesta.
Tässä muutama vinkki kasvien syysväreistä – poimi ruskan värit puutarhaasi!
KELTAINEN
- vaahterat - Acer sp.
- tuomipihlajat – Amelanchier sp.
- kelasköynnös - Celastrus orbiculatus
- katsura - Cercidiphyllum japonicum
- jalopähkinät - Juglans
- lehtikuuset - Larix
- marjaomenapensas - Malus toringo var. sargentii
- lännenheisiangervo – Physocarpus opulifolius
- nukkeruusu - Rosa nitida
- idänvirpiangervo – Spiraea chamaedryfolia
- viitapihlaja-angervo - Sorbaria sorbifolia
- seppelvarpu - Stephanandra incisa ’Crispa’
ORANSSI
- vaahterat – Acer sp.
- aroniat – Aronia sp.
- japaninhappomarja - Berberis thunbergii
- kiiltotuhkapensas - Cotoneaster lucidus
- kevätatsalea - Rhododendron x fraseri
- samettisumakki - Rhus typhina
- koivuangervo - Spiraea betulifolia
PUNAINEN
- vaahterat – Acer sp.
- tuomipihlajat - Amelanchier sp.
- aroniat – Aronia sp.
- kiiltotuhkapensas - Cotoneaster lucidus
- euroopansorvarinpensas - Euonymus europaeus
- imukärhivilliviini - Parthenocissus quinquefolia
- pilvikirsikka - Prunus pensylvanica
- lamohietakirsikka - Prunus pumila var. depressa
- rusokirsikka - Prunus sargentii
- kevätatsalea - Rhododendron x fraseri
- lamoherukka - Ribes glandulosum
- nukkeruusu - Rosa nitida
- rinneangervo – Spiraea densiflora
- koivuangervo - Spiraea betulifolia
- pihlaja – Sorbus sp.
- pensasmustikka – Vaccinium sp.