Runsaslajinen paju viihtyy Suomessa koko maassa aina tunturi-Lappia myöden. Lajeja on runsaasti ja vaihtelevuutta paljon. Pajuista tavataan sekä puita, pensaita että aivan matalia, varpumaisia lajeja. Pajuista raita kasvaa korkeimmaksi, jopa 10-25 m, kun taas matalimmaksi jäävä vaivaispaju kohoaa vain 1-5 cm korkeuteen.

Pajut ovat nopeakasvuisia ja melko lyhytikäisiä. Niitä käytetäänkin usein pioneerikasveina kohteissa, joissa tarvitaan nopeaa vihreytystä, tehokasta eroosiontorjuntaa tai suojakasvillisuutta.
Luonnossa pajut lisääntyvät siementämällä ja siemenevät itävät herkästi. Monet pajulajit voivat risteytyä keskenään, joten lajien tarkka tunnistus voi olla haastavaa. Paju uudistuu tehokkaasti kantovesoista ja joskus tuntuukin, että elinvoimaisesta pajukosta on lähes mahdoton päästä eroon. Osa pajuista tekee myös juurivesoja.

Pajut kukkivat varhain, yleensä huhti-toukokuussa, jo ennen lehtien puhkeamista. Pajut ovat erittäin tärkeitä ravinnonlähteitä juuri aikaisen kukintansa vuoksi tarjoten varhaisille pölyttäjille ravinnoksi sekä mettä että siitepölyä. Kimalaiset ja aikaiset päiväperhoset kuten nokkosperhonen ja sitruunaperhonen ovat riippuvaisia näistä aikaisista kukkijoita. Myöhemmin kasvukaudella pajun lehdet ja versot kelpaavat ravinnoksi monille hyönteisentoukille ja nisäkkäille kuten jäniksille ja hirville.

Pajun kukat ovat pääosin yksineuvoisia eli kukassa on joko emi tai hede, mutta risteytymissä kukinnossa voi olla molempia. Risteymissä samassa yksilössä voi olla myös yksineuvoisia hede- tai emikukintoja, puhtaissa lajikkeissa näin harvoin on ja pajut ovatkin pääsääntöisesti kaksikotisia eli toisessa yksilössä emi- ja toisessa hedekukinnot. Osa taimituotantoon valituissa lajikkeissa on vain emikasveja kuten ’Haltia’ paljakkapaju tai hedekasvia kuten ’Kilmarnock’ riipparaita. Taimistolla pajut lisätään pistokkaista, jotta uusi taimi on aina emokasvinsa kaltainen.

Pajut ovat pääasiallisesti valopuita eli viihtyvät parhaiten aurinkoisella tai puoliaurinkoisella paikalla. Kasvualustan suhteen pajut ovat ns. jokapaikankasveja eli eivät ole tarkkoja siitä, minkälaisessa maassa kasvavat. Pajut ovat omimmillaan kosteissa paikoissa kuten rannoilla, kosteikoissa tai rehevillä, tuoreilla paikoilla.

Tahvosten valikoimasta löytyy useita pajuja, sekä puumallisena että pensaana. Lue lisää tärkeistä pölyttäjäkasveista!

hopeasalava – Salix alba f. sericea ’Sibirica’
Hopeasalava on nimensä mukaisesti hopeanhoitoinen. Kapea ja pitkä lehti on molemmin puolin silkkikarvainen. Etenkin vanhoilla puilla alimmat oksat ovat voimakkaasti riippuvia. Hopeasalavaa kasvatetaan sekä puuna että pensaana. ’Sibirica’ -lajike on hedekasvi.

ICEBERG ALLEY® vanupaju - Salix candida 'Jefberg' ICEBERG ALLEY®
Iceberg Alley® vanupajun lehdet ovat hopeanhohtoiset molemmin puolin. Siitä kasvaa pyöreähkö pensas. Korkeutta sille tulee metristä puoleentoista. Pajunkissoista aukeavat hedekukinnot, joita koristavat punaiset heteen ponnet. Lajike on hedekasvi.

’Kilmarnock’ riipparaita – Salix caprea ’Kilmarnock’
’Kilmarnock’ riipparaita vartetaan lähes poikkeuksetta rungolliseksi pikkupuuksi. Lajike kukkii runsaasti ja se on näyttävä kissapajuna, keltaisten hedekukintojen auettua sekä raikkaanvihreän lehdistön kanssa. Lajike on hedekasvi.

huurrepaju - Salix daphnoides subsp. acutifolia
Huurrepaju tunnetaan myös idänhärmäpaju -nimellä. Se on kevytilmeinen, riippuvahaarainen paju, jonka ohuet versot ovat tumman punaruskeita. Versojen kuoreen kehittyy vaalea vahahuurre, joka irtoaa koskettaessa helposti.. Lehdet ovat pitkät ja kapeat. Taipuisia, pitkiä oksia voidaan käyttää myös punontaan. Puulle tulee korkeutta 3-8 m.

terijoensalava – Salix euxina ’Bullata’
Terijoensalavaa kasvatetaan sekä yksirunkoisena puuna että pensasmallisena. Kasvusto on säännöllisen pyöreä ja hyvin tiheäkasvuinen. Latvuksesta kasvaa tavallisesti 4-10-metrinen. Lajike on hedekasvi.

’Haltia’ paljakkapaju – Salix glauca var. callicarpaea 'Haltia'
Hieman kohenevan maanpeitepajun lehdet ovat harmaanukkaiset ja versot punertavat. Vaatimattomat, pehmeän harmaanukkaiset norkkokukinnot puhkeavat heti lehtien puhkeamisen jälkeen. Nopeasti levittäytyvä maanpeitepensas sopii erinomaisesti rinteisiin ja liikennealueille. ’Haltia’ paljakkapaju kuuluu FinE® kasveihin. Lajike on emikasvi.

hakuropaju – Salix integra 'Hakuro Nishiki'
Hakuropajua kasvatetaan sekä pensasmallisena että pikkupuuksi vartettuna. Se on koristeellinen ja siro. Lehdet ovat kauniin vihreä-valkokirjavat ja uusi kasvu herttaisen vaaleanpunaista. Kuten muutkin pajut, myös hakuropaju sietää hyvin leikkausta. Korkeutta kasvustolle tulee metri-puolitoista.

villapaju – Salix lanata
Villapajun lehdet ovat pyöreähköt ja niitä peittää molemmin puolin hopeinen nukka. Pensas jää tavallisesti metrin korkuiseksi. Villapaju viihtyy erityisen hyvin märissä notkelmissa, puronvarsilla ja tulvapaikoilla.

’Tuhkimo’ peittopaju – Salix myrtilloides x repens 'Tuhkimo'
Terve ja talvenkestävä maanpeitepaju leviää nopeasti. Jo parissa vuodessa se kasvaa n. 2 m leveäksi. Pienet, tummanvihreät ja kiiltävät lehdet muistuttavat matalien tuhkapensaiden lehdistöä. Sen versot voimakkaan punaruskeat. Luiskiin ja liikennealueille soveltuva rentokasvuinen pensas kuuluu FinE® kasveihin. Lajike on emikasvi.

’Lasipalatsi’ isoriippasalava – Salix x pendulina f. pendulina ’Lasipalatsi’
Riippuvaoksainen, pyöreälatvainen ja isoksi kasvava ’Lasipalatsi’ on otettu lisäykseen nimensä mukaisesti Helsingin Lasipalatsin vierestä, jossa emopuun tiedetään kasvaneen jo 1800-luvulla. Puun lehdet ovat kiiltävän tummat ja alta sinertävät. Lajike on emikasvi.

’Gracilis’ kääpiöpunapaju - Salix purpurea 'Gracilis'/'Nana'
Kevytilmeinen kääpiöpunapaju on matalahko pensas. Ohut- ja tiheäversoinen pensas sopii hyvin aidanteisiin ja taustapensaaksi. Lehdet ovat kapeat ja sirot, versot harmaanpunaiset. Heteiden ponnet ovat selvästi punertavat. Lajike on emikasvi.

koripaju – Salix viminalis
Pystykasvuinen pensas kukkii ennen lehtien puhkeamista koristeellisin norkoin. Koristeelliset lehdet ovat kapeat, pitkät ja alta kiiltävän valkoiset. Pitkät, notkeat oksat sopivat hyvin korinpunontaan ja pensas sietääkin erittäin voimakasta leikkausta. Koripaju vaatii reilusti kasvutilaa. Ilman säännöllisiä leikkauksia pensaasta tulee puumainen.