Blog

Pitkäikäiset päärynäpuut


Pepi päärynä
Suomen eteläosa on päärynän viljelyn pohjoisinta aluetta. Muutamat lajikkeet menestyvät ja vanhoja yksittäisiä puita on kasvanut suomalaisilla pihoilla jo vuosikymmeniä. Omenan kaltaiseksi joka pihan hedelmäpuuksi päärynällä on vielä matkaa, mutta herkulliset hedelmät innostavat kokeilemaan.

Päärynät ovat terveitä ja pitkäikäisiä puita. Kookkaaksi kasvavat päärynäpuut vaativat tilaa ympärilleen. Hyvä taimiväli on noin 3-4 metriä. Aikaisin keväällä kukkivat päärynät ovat alttiimpia hallaöille, joten kasvupaikan valinnan kanssa kannattaa olla huolellinen. Paikan tulee olla hyvin suojaisa ja aurinkoinen. Suurin osa päärynöistä menestyy kasvuvyöhykkeillä I-II, mutta löytyypä omat lajikkeensa myös IV-V -vyöhykkeille.

Pääosin syyskuun aikana kypsyvä päärynäsato ehtii kypsyä Suomen lyhyessä kesässä. Toiset lajikkeet säilyvät varastossa parikin viikkoa kuten ’Aunen Päärynä’. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä aikaisemmin kypsyvä päärynälajike kannattaa valita. Muun muassa ’Bessemjanka’ kypsyy jo elo-syyskuun vaihteessa. Päärynälajike kannattaa valita myös käyttötarkoituksen mukaan. Talouslajikkeet, kuten ’Olga’ ja ’Tonkovjatka’, ovat hapokkaita ja kovamaltoisia, minkä vuoksi ne soveltuvat vain säilöntään ja leivontaan. Maukkaat ja mehukkaat herkkulajikkeet, kuten ’Pepi’ ja ’Jukka’, sopivat syötäväksi sellaisenaan.

 

Leikkaa ja lannoita maltillisesti

Leikkaa päärynäpuita aikaisin keväällä ennen silmujen puhkeamista. Päärynää voi leikata samalla tavalla kuin omenapuuta, mutta hieman hillitymmin. Etenkin nuorena päärynäpuu on reheväkasvuinen, joten leikkaus ja oksien taivuttaminen ovat tarpeen. Istutuksen yhteydessä kannattaa tehdä istutusleikkaus eli typistää liian pitkäksi venynyttä latvaversoa sekä poistaa kuolleet ja vioittuneet sekä liian tiheässä kasvavat oksat. Vanhan puun hoitoleikkaukset tehdään myös aikaisin keväällä poistamalla kuolleet, vioittuneet, toisiaan hankaavat ja liian tiheässä kasvavat oksat.

Koska päärynä on nuorena hyvin voimakaskasvuinen, liikaa lannoitusta kannattaa välttää. Peruslannoitus istutusvaiheessa ja vuosittainen kalkitus riittävät. Satoikäistä puuta lannoitetaan keväällä maltillisesti ja kalkitaan vuosittain. Syyslannoituksella autetaan puuta talvehtimaan paremmin ja saamaan hyvä lähtö kevääseen.

 

Päärynä – Pyrus communis

’Aunen Päärynä’

Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, peiteväri punaruskea. Maultaan miedohkon makea. Kypsyy syyskuun alkupuolella. Säilyy poiminnan jälkeen noin kaksi viikkoa. Puu tulee varhain satoikään. Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä.

I-III

 

’Bessemjanka’

Hedelmä pienehkö, pyöreä, vihreä. Malto valkea ja mehukas, hyvänmakuinen. Kypsyy elo-syyskuun vaihteessa. Säilyy noin kaksi viikkoa. Kuori osittain korkkipeitteinen. Puu hillitty- ja pystykasvuinen. Antaa satoa vasta vanhana. Hyvä pölyttäjä, mutta tarvitsee pölyttäjän.

I-II (III)

 

’Jukka’

Hedelmä keskikokoinen, leveän kartiomainen, vihreä. Malto herkullisen maukas ja mehukas. Sato kypsyy syyskuun puolivälissä. Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä. FinE-lajike.

I-III

 

’Karmla’

Virolainen voipäärynälajike. Hedelmä keskikokoinen, säännöllinen, auringon puolelta ruskeanpunaisen peitevärin peittämä. Sato runsas. Kypsyy syyskuun lopulla. Hyvänmakuinen. Puu pystykasvuinen ja kasvultaan keskivoimakas. Tarvitsee pölyttäjän, esim. Lutsu.

I-II

 

’Kustavi’

Kustavista löydetty lajike. Hedelmä suuri, ruskea, päärynän muotoinen ja kova. Malto hienorakeinen ja tiivis, kypsänä mehukas ja hyvän makuinen. Kypsyy lokakuussa, säilyy varastossa 1-2 kk. Sato alkaa aikaisin. Hyvä pölyttäjä. Tarvitsee pölyttäjän.

I-II

 

’Lutsu’

Virolainen voipäärynälajike. Hedelmä keskikokoinen tai suuri, vaaleankeltainen. Malto valkoinen, pehmeä. Maku makeahko, mehukas. Kypsyy syyskuussa. Runsassatoinen. Puu voimakaskasvuinen, pystyoksainen. Satoikä alkaa varhain. Tarvitsee pölyttäjän.

I-II (III)

 

’Lück’

Hedelmä keskikokoinen, pyöreähkö, kantaan kapeneva, väriltään keltainen, osittain tiilenpunaisen peitevärin peittämä. Malto kova ja karkea, makeahko, hyvänmakuinen. Maku paranee lyhyessäkin säilytyksessä. Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä.

I-II (III)

 

’Olga’

Hedelmä pyöreähkö – pieni, väriltään kirkkaankeltainen. Hedelmät voimakkaan happoisia ja kovia, sopivat parhaiten säilöttäväksi. Puu on erittäin kaunis kukkiessaan ja voimakkaan punaruskeassa syysvärissään, sopii koristepuuksi. Talvenkestävin päärynämme. Hyvä pölyttäjä, mutta tarvitsee pölyttäjän.

I-V

 

’Pepi’

Virolainen lajike. Hedelmä pieni tai keskikokoinen, pitkänomainen, vihreä ja makea. Puu tulee nuorena satoikään. Sato kypsyy elo-syyskuun vaihteessa. Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä.

I-III

 

’Tonkovjatka’

Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, kellanvihreä. Malto karkearakeinen, maku mausteinen. Kypsyy syyskuun puolessa välissä. Puu voimakaskasvuinen, tanakkaoksainen. Antaa satoa vasta vanhana. Talouskäyttöön. Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä.

I-II(III)

Blog