Kotimaisten taimien edut
Puutarhamyymälöissä on jo melkoinen valikoima sekä vanhoja tuttuja että uusia puita ja pensaita. Myynnissä on sekä kotimaisia että ulkomailla tuotettuja taimia. Suomessa viljeltävistä taimista iso osa on alkujaan kotoisin muualta maapallon pohjoisosista. Näistä useat lajikkeet ovat kestäviä ja oloihimme sopivia, mutta valitettavasti markkinoilla on myös huonosti kestäviä lajikkeita.
Samasta kasvilajista voi olla useita eri kantoja, joiden kestävyys vaihtelee huomattavasti. Kestävimmät ja parhaiten ilmastoomme sopeutuvat kasvit ovat kotimaista alkuperää.
Kotimainen taimi on ostohetkellä oikeassa kasvurytmissä ympäröivän luonnon kanssa. Ulkomailta tuodut taimet ovat usein valmiiksi kukassa tai ne ovat lähteneet kasvuun jo kotimaassaan. Silloin vaarana voi olla, että kevätpakkaset aiheuttavat kasville vaurioita. Syksyn istutuksissa on myös tärkeää, että kasvi on suomalaisessa kasvurytmissä, jotta se ehtii tuleentua. Kotimainen taimi on ehtinyt Suomen oloissa valmistautua hyvin talven tuloon.
Työllistäminen ja ekologisuus voidaan laskea kotimaisten taimien eduiksi. Kotimaisten taimien tuotanto antaa monelle suomalaiselle työpaikan. Kotimaisten taimien lyhyempi kuljetusmatka kuormittaa luontoa huomattavasti vähemmän kuin taimien kuljettaminen ulkomailta.
Taimien tuotantomaan voi varmistaa nimilapusta, josta lisäksi ilmenee muun muassa kasvin nimi, koko, menestymisvyöhyke ja viljelijä.
Näin syntyy kotimainen astiataimi
Puutarha Tahvoset Oy tuottaa vuodessa noin 800 000 astiatainta, joista 85 prosenttia on omaa tuotantoa. Taimistolla on omat emomaat, joista kerätään yli miljoona pistokasta vuosittain. Suurin osa koristepensaista lisätään pistokkaista. Puiden varrennuksessa käytetään pääasiassa omia jaloversoja ja suurin osa siemenistä kerätään lähialueelta.
Angervon synty pistokkaasta
- Emotaimien oksien kärjistä leikataan noin 10 cm:n pituisia pätkiä.
- Pistokkaat laitetaan turpeeseen kanta alaspäin.
- Kasvihuoneessa pidetään ilman kosteus korkeana, jotta kasvi ei pääse haihduttamaan lehtien kautta kosteutta pois. Kasvi ei juurettomana pysty imemään kasvualustasta vettä.
- Noin 3-4 viikon kuluttua pistokkaisiin alkaa kehittyä juuria, jolloin kosteutta huoneessa vähennetään pikkuhiljaa.
- Samalla myös aloitetaan ns. karaiseminen, eli normaali-ilmaan totuttaminen kasvihuonetta tuulettamalla. Se tehdään pikkuhiljaa totutellen.
- Kun pistokkaat ovat alkaneet kasvaa, niitä leikataan ja lannoitetaan tarpeen mukaan.
- Seuraavana kesänä pistokkaat istutetaan isompaan ruukkuun, jonka kasvualusta on lannoitettu hallitustiliukenevalla lannoitteella. Taimi on myyntikuntoinen loppukesästä.
Lue lisää suomalaisista taimista www.suomalainentaimi.fi.
