Blog

Kirsikat

Herkuttele oman puun kirsikoilla Mustilan Morelli

Kesäisin toripöydät notkuvat herkullisia kirsikoita. Nämä suuret ja mehukkaat marjat on usein ulkomailta tuotuja. Suomessa kasvatetaankin suurimmaksi osaksi hapankirsikoita, mutta pikkuhiljaa markkinoille on tullut myös imelä- eli makeakirsikkalajikkeita, jotka ovat selvästi suurempia ja makeampia kuin totutut hapankirsikkalajikkeet.

 

Amarellit, morellit ja imeläkirsikat

Hapankirsikat (Prunus cerasus) jaetaan amarelleihin ja morelleihin. Amarellit eli kuulasmarjat ovat väriltään helakanpunaisia ja marjoista tuleva mehu on lähes väritöntä. Amarellit ovat hapankirsikoista makeimpia. Morellit ovat väriltään tummanpunaisia, myös sisältä vahvasti värittyineitä tummamehuisia marjoja. Tasaisempaa satoa tuottavat morellit ovat useimmiten itsepölyttyviä, joskin hyötyvät ristipölytyksestä. Morelli- ja amarellilajikkeet pölyttävät hyvin toisiaan.

Hapankirsikoiden maku on parhaimmillaan aivan kypsänä. Sato valmistuu lajikkeesta riippuen heinä-elokuussa, esimerkiksi viime vuosien suosikki suklaakirsikka ’Chokoladnajan’ sato kypsyy heinäkuun alussa. Kirsikat ovat lintujen herkkuja, joten kypsyvä sato kannattaa suojata verkolla tai harsolla. Vanhoina puina hapankirsikat tuottavat runsastakin satoa, josta riittää maistiaisia myös pikkulinnuille.

Imelä- eli makeakirsikat ovat oma luku sinänsä. Tieteelliseltä nimeltä Prunus avium viittaa ryhmästä ennen käytettyyn nimitykseen linnunkirsikoihin. Nämä hieman aremmat lajikkeet kasvavat suuriksi puiksi. Imeläkirsikat ovat hapankirsikoita selvästi makeampia ja mietohappoisempia, suurimarjaisia herkkulajikkeita. Imeläkirsikoissa on itsepölytteisiä lajikkeita, mutta parempi ja tasaisempi sato saadaan istuttamalla useampaa lajiketta. Imeläkirsikat pölyttyvät paremmin toisen imeläkirsikan kuin hapankirsikan siitepölyllä.

 

Istuta aurinkoon

Valitse kirsikkapuulle aurinkoinen ja suojaisa kasvupaikka. Puu tulee istuttaa noin 80 senttiä syvään kalkittuun kasvualustaan. Matala kumpuistutus parantaa kirsikkapuun talvehtimista, koska vesi ei jää seisomaan puun juuristoalueelle. Varaa hapankirsikkapuun ympärille tilaa noin 3-4 metriä, imeläkirsikalle vähän enemmän.

Kirsikat vuotavat keväällä mahlaa, joten tarvittavat hoitoleikkaukset tulee tehdä vasta syksyllä kasvun päätyttyä tai jo kevättalvella puun ollessa vielä lepotilassa. Helppohoitoisten kirsikkapuiden leikkaustarve on yleensä hyvin vähäinen. Puita tuleekin leikata vain vähän, jos ollenkaan. Nuorta puuta voi leikata hieman enemmän, jotta sen rakenne saadaan sopusuhtaiseksi. Vanhemmiten leikkaustarve vähenee. Mahdolliset kilpalatvat, liian tiheät, toisiaan hankaavat ja puun sisään kasvavat oksat tulee poistaa. Myös kuolleet ja vioittuneet oksat poistetaan. Imeläkirsikat voi leikata hapankirsikoiden tapaan.

 

Hapankirsikat – Prunus cerasus

Amarellit

’Arttulankirsikka’

Hedelmä keskikokoinen, lievähappoinen ja makeahko, amarellityyppinen. Sopii tuoremarjaksi. Talvehtii lämpimillä paikoilla jopa V-vyöhykkeellä. Osittain itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä. Sopivia pölyttäjiä esim. Huvimaja ja Fanal.

I-III

’Huvimajan Kuulasmarja’

MTT:n Hämeen tutkimusaseman puistosta löydetty satoisa kuulasmarja. Marjat suuria ja makeahkoja. Sato alkaa nuorena, jo 3-4 vuotiaana. Itsepölytteinen maatiaiskanta, joka hyötyy ristipölytyksestä. FinE-lajike.

I-IV

’Sikkolan Kuulasmarja’

Marjat helakanpuanisia, melko pieniä ja pienisiemenisiä. Vaalea malto on makea. Erittäin talvenkestävä maatiaislajike on itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä. Hyvä pölyttäjä. FinE-lajike.

I-IV

 

Morellit

SUKLAAKIRSIKKA ’Chokoladnaja’

Suklaanruskeat ja miedosti mantelilta maistuvat hedelmät. Kestävä ja matalakasvuinen. Hedelmät kypsyvät elokuun alussa. Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä.

I-III

’Fanal’

Kuuluu hapankirsikoihin, mutta on niistä ehkä makein. Marjat ovat keskikokoisia tai suurehkoja. Satoisa. Puu on melko pystykasvuinen. Muistuttaa ’Varjomorellia’. Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä.

I-II (III)

’Latvian matala’

Pensasmainen kasvutapa.  Hapokkaat marjat soveltuvat tuorekäyttöön, mehujen ja viinien valmistukseen. Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä.

I-IV

’Mustilan Morelli’

Mustilan kartanon puistosta taimituotantoon valittu morellityyppinen hapankirsikka. Hedelmät pienehköt kirkkaanpunaiset. Satoisa. Kypsyy syyskuussa. Osittain itsepölytteinen maatiaiskanta, joka hyötyy ristipölytyksestä.

I-III

’Varjomorelli’

Hedelmä hapahko, mausteinen, väriltään tummanpunainen ja kypsänä ruskeanpunainen. Kypsyy elokuun aikana. Puu sateenvarjon mallinen. Yleisimmin Suomessa viljelty lajike. Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä. Puu viihtyy myös kevyessä varjossa. FinE-lajike.

I-III

 

Imelä- eli makeakirsikat – Prunus avium

’Germersdorf’

Hedelmät tummanviininpunaiset, maultaan imelänhappoiset. Tarvitsee pölyttäjän. Pölyttäjäksi sopii esim. Stella.

I-

’Katalin’

Suuri ja kiiltävä punainen hedelmä, maku makea. Tulee aikaisin satoikään. Tarvitsee pölyttäjän. Pölyttäjäksi sopii mm. Germersdorf tai Stella.

I-

’Stella’

Tummanpunainen, suuri hedelmä. Maku makea ja hienoarominen. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä.

I-

’Sunburst’

Hedelmä suurehko, tummanpunainen ja makea, kypsyy heinä-elokuun vaihteessa. Runsassatoinen itsepölytteinen kanadalainen lajike. Hyvä pölyttäjä.

I-

’Van’

Aikaisin, vaalein pinkin värisin kukin kukkiva puu. Hedelmät kauniin punaiset ja hyvälaatuiset, makeat. Hyvä ruskaväri. Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä.

I-

 

Blog