hapan_haaga

Hapan maa on vaativa paikka kasveille, joiden luontaisia kasvupaikkavaatimuksia se ei täytä. Useimmat tutut koriste- ja hyötykasvit eivät happamassa maassa viihdykään. Mutta löytyy myös joukko kasveja, jotka tätä happamuutta vaativat.

Suomalainen maaperä on luonnostaan lievästi hapanta. Happamuuden varmistamiseksi kasvualustaa on kuitenkin hyvä parantaa ennen istutusta. Lisäämällä kasvualustaan kalkitsematonta turvetta tai happaman maan kasveille suunnattua tuotteistettua kasvualustaa, saa varmistettua hyvän alun uusille taimille. Jatkossa kasveja tulee lannoittaa happaman maan kasveille suunnatuilla lannoitteilla.

Kerroksellinen kasviryhmä happaman maan kasveista 

Kerroksellinen kasviryhmä on monimuotoinen ja vaihteleva. Hyvässä ryhmässä on sekä kontrasteja että harmoniaa. Ryhmän sisällä kasvit kuuluvat yhteen ja niillä on toimiva suhde. Vaihtelevuus tuo ryhmään eloa ja mielenkiintoa. Kontrastien synnyttäminen ryhmään käy helpoiten kasvumuotojen kautta. Valitsemalla ryhmään esimerkiksi sekä pallotuijia että pylväsmäisiä, ylöspäin suuntautuvia tuijia, saadaan yhtenäisyyttä, mutta myös kontrasteja. Sopusointuisilla väriyhdistelmillä saadaan kasviryhmään tasapainoa ja yhtenäisyyden tuntua.

Tyylikkäillä havuilla saa hyvän pohjan happaman maan ryhmälle. Raikkaan vihreän rinnalla muut värit hehkuvat ja tulevat oikeuksiinsa rauhallista taustaa vasten.

Mustikat osaksi koristeryhmää 

Pensasmustikat ovat näyttäviä kasveja oikeastaan koko kasvukauden. Ennen lehteenpuhkeamista punervat varvut ja säännöllisen tiheä kasvumuoto tulevat hyvin esille. Puhjettuaan vaaleanvihreä lehdistö tummuu ja valkeat kukat täyttävät oksat. Kiiltävälehtinen pensas on kaunis myös kesäaikaan. Syksyllä näyttävä syysväri lisää koristearvoa. Ryhmän laitamille sijoitettuna marjatkin pääsee poimimaan.

Valitsemalla kasveja, jotka ovat parhaimmillaan eri aikaan vuodesta, saadaan kasviryhmästä iloa pitkäksi aikaa.

kevät 

kesä

syksy

havu