Karviainen on harvinainen. Näin kai voisi todeta, kun mietitään marjojen viljelyä tämän päivän Suomessa.
Tarhakarviainen, tutummin karviainen (Ribes uva-crispa), on historiassaan ollut laajasti viljelty marja, mutta nykyisin vain muutama lajike pitää yllä viljelyä. Amerikasta Keski-Eurooppaan 1900-luvun alussa kulkeutunut karviaishärmä hävitti lähes kaikki eurooppalaiset karviaislajikkeet. Suomalaisen pitkällisen jalostustyön tuloksena markkinoille saatiin härmänkestäviä lajikkeita. Nämä lajikkeet ovatkin karviaisten aatelia, kotimaisen kasvinjalostuksen tulosta. Suomalaiset lajikkeet ovat valloittaneet maailmaa ja ne tunnetaan härmänkestävyydestään niin Euroopassa kuin Amerikassa.
KASVUPAIKKA
Valitse karviaisille aurinkoinen kasvupaikka. Kasvualustan tulisi olla melko multavaa ja ravinteikasta. Samalla kasvualustan tulisi olla myös läpäisevä, mutta ei kuitenkaan kuiva. Kuivuus altistaa karviaisen taudeille ja puolustuskyky tuholaisiakin vastaan heikkenee.
HOITO
Helppohoitoinen pensas ei vaadi suuria vuosittaisia hoitotoimenpiteitä, mutta maltillinen kevät- ja syyslannoitus parantavat kasvua ja kukintaa.
Karviaispensaita kannattaa tarkkailla isokarviaispistiäisten varalta. Vihreämustat toukat syövät ahnaasti karviaisen lehtiä etenkin heinäkuu-elokuussa. Torjunnaksi usein riittää, kun poimii toukat pois käsin tai suihkuttaa toukat pois vedellä.
Kun pensaalla alkaa olla ikää ja runsaasti versoja, kannattaa pensasta uudistaa maltillisesti poistamalla muutama verso maata myöden parin vuoden välein.
Karviaiset ovat melko rentokasvuisia, joten jo istutusvaiheessa taimet kannattaa tukea huolella.
Vinkki! Haluatko kokeilla jotain ihan muuta? Tue rentokasvuiset lajikkeet säleikköön. Kokeile viuhkamuotoista tuentaa tai ohjaa versot vaakatasoon.
LAJIKKEET
Puutarha Tahvosten tuotannossa on kuusi maukasta herukkalajiketta. Kolme niistä on kotimaisen kasvinjalostustyön tulosta, yksi vanha amerikkalainen vuoristokarviaisristeytys. Uusimmat tuotantoon otetut lajikkeet ’Captivator’ ja ’Invicta’ ovat hieman nuorempia ulkomaalaisia, hyväksi todettuja lajikkeita.
’Lepaan Punainen’
Melko pystykasvuisen pensaan marjat ovat keskikoisia tai suuria ja melko paksukuorisia. Väri on kypsänä tummanpunainen. Maku makea, voimakasarominen. Runsas sato kypsyy elokuussa, hieman myöhemmin kuin Hinnonmäen keltainen. FinE.
Kotimainen lajike, jalostaja Olavi Collan.
’Hinnonmäen Keltainen’
Rento-oksaisen pensaan marjat ovat suuria, soikeita ja vihertävänkeltaisia. Ohutkuoristen marjojen malto on pehmeää ja maku hyvä, makeanhapokas. Runsas sato kypsyy elokuussa. FinE.
Kotimainen lajike, jalostaja Olavi Collan (1937).
’Hankkijan Herkku’
Rento-oksaisen pensaan suuret marjat ovat vihertävänkeltaisia ja makean aromikkaita. Runsas sato kypsyy elokuussa. FinE.
Sekä ’Hinnonmäen Keltainen’ että ’Hankkijan Herkku’ ovat Olavi Collanin lajikeristeytyksistä Hinnonmäen koeasemalta Lepaasta ja muistuttavat hyvin paljon toisiaan.
Hankkijan Taimiston nimikkolajikkeena lajike levisi käyttöön 1900-luvun puolivälissä. Pitkään hiljaiseloa viettänyt lajike nostettiin uudestaan muiden karviaisten rinnalle Hankkijan valikoimaan vuonna 2020. Vuodesta 2023 lajike on vapaassa myynnissä kaikille Tahvosen jälleenmyyjille.
Kotimainen lajike, jalostaja Olavi Collan.
’Houghton’
Melko suurikasvuinen, tiheä ja rentoversoinen pensas. Melko pienet, kirkkaanpunaiset marjat ovat makeita, aromikkaita. Runsas sato kypsyy elokuussa, tässä esitellyistä lajikkeista viimeisenä. Täysin härmää kestävä lajike.
Vanha amerikkalainen karviaisristeytys.
’Captivator’
Punaiset marjat ovat makean mehukkaat ja pensas lähes piikitön. Korkeahko, pitkäversoinen pensas on melko rentokasvuinen. Erittäin hyvä taudinkesto karviaishärmää vastaan.
Kanadalainen jaloste.
’Invicta’
Erittäin runsassatoinen karviaislajike. Suuret, vihertävänkeltaiset marjat ovat maukkaan miedonkirpeitä. Erinomainen taudinkesto karviaishärmää vastaan.
Brittiläinen jaloste.
Tahvosilla on kokeilussa muitakin mielenkiintoisia lajikkeita. Ehkä niistä löytyy hyviä lajikkeita rikastuttamaan karviaisvalikoimaa tulevaisuudessa.
