Vastuullisuus

Puutarha Tahvoset on kasvattanut kotimaisia laadukkaita taimia yli 65 vuoden ajan. Toimintaa on kehitetty ja hiottu vuosien mittaan ja uusia parempia tapoja toimia tutkitaan ja kokeillaan kaikissa tuotannon vaiheissa.

Kasvivalikoimasta 85% on omaa tuotantoa. Valikoimaa täydennetään muiden kotimaisten taimistojen taimilla ja ulkomaisilla taimilla. Hiilijalanjäljen ja asiakkaalle koituvien kustannusten pienentämiseksi kuljetukset pyritään järjestämään aina mahdollisimman täysinä kuormina. Oma yhdistelmäajoneuvo kuljettaa taimia lähialueille ja yhteistyökumppanit hoitavat jakelua laajemmalle alueelle.

”Asiakkaat ovat kiinnostuneita siitä, miten vastuullisesti ja kustannustehokkaasti taimemme syntyvät.”

Lähellä kasvatetut taimet altistuvat mahdollisimman vähän kuljetuksen olosuhteille ja sen aiheuttamalle stressille, jolloin niiden laatu ei kärsi samalla lailla, kuin pitkillä matkoilla.

Puiden ja pensaiden taimet jatkavat kasvuaan lopullisilla kasvupaikoillaan ja toimivat elinikänsä ajan ilmakehän hiilensitojina.

Veden ja ravinteiden kierrätys

Taimi tarvitsee kasvaakseen vettä ja ravinteita. Vesi on välttämätöntä koko kasvukauden ajan. Tahvosilla on ollut käytössä suomalaisittain harvinainen vesikiertojärjestelmä jo yli 20 vuoden ajan. Kaikki vesi, jota kasvi ei käytä tai joka ei haihdu, saadaan kerättyä ravinteineen talteen ja käytettyä myöhemmin uudelleen. Näin estetään tehokkaasti ravinteiden imeytyminen maaperään. Ravinteiden karkaaminen kierrosta ulos on muutenkin vähäistä, sillä käytössä on hallitusti liukenevia lannoitteita, joissa on pilleröinti pinnalla.

Järjestelmä kattaa jo lähes 90 % astiataimien viljelyalasta. Tällä hetkellä yksiköitä on noin 50 ja jokaisessa yksikössä kerätty vesi palaa altaista takaisin kasveille, varmistaen resurssien tehokkaan käytön. Jokainen 150 metriä pitkä yksikkö on katettu katekankaalla, jonka alla on muovikalvo. Yksikössä on kaksi 10 metrin levyistä kasvatusaluetta, jotka viettävät loivasti välissä olevaan ojaan. Kun taimia kastellaan sumuttamalla, kaikki ruukun ohi tai läpi menevä vesi valuu keräysojaan. Sieltä se johdetaan putkistolla kastelualtaaseen.

Jokainen kasteluallas on tilavuudeltaan 3500 kuutiota. Yksi allas palvelee 10–15 viljely-yksikköä. Altaaseen on teetetty muovikalvo, jotta vesi ei pääse valumaan altaasta pois. Katekangas pidentää altaan ikää suojaamalla muovia uv-säteilyn haurastuttavalta vaikutukselta.

Tulevaisuutta ajatellen

Monissa maissa laki edellyttää, että kasteluvesi otetaan talteen ja kierrätetään. Suomessa tällaista lainsäädäntöä ei vielä ole. Toimintaa on kuitenkin kehitetty vastaamaan tulevia vaatimuksia, jotta voidaan toimia edelläkävijöinä alalla.

"Olemme kehittäneet oman toimintamme vastaamaan tulevia vaatimuksia. Haluamme olla edelläkävijöitä."

Kierrossa olevan veden laatua seurataan ja tutkitaan säännöllisesti, ja yhteistyössä viranomaisten kanssa. Näin varmistetaan, että viljelymenetelmiä kehitetään oikeaan suuntaan ja kasvit voivat hyvin. Kasvitaudeille herkimpiä lajeja, eli alppiruusuja, atsaleoja ja pensasmustikoita, kastellaan edelleen järvivedellä, niiden kasteluvettä ei kierrätetä.

Otsonivesi ja biologinen torjunta vähentävät kasvinsuojeluaineiden käyttöä

Taimistolta lähtevien taimien halutaan olevan laadukkaita ja mahdollisimman puhtaita taudeista ja tuholaisista. Siksi etsitään jatkuvasti vaihtoehtoja kemiallisten kasvinsuojeluaineiden korvaamiseksi. Kasvihuoneissa ja mansikantaimilla on hyödynnetty jo usean vuoden kokemuksella biologista torjuntaa, kuten torjuntaeliöitä.

Otsoniveden käyttö on osoittautunut lupaavaksi innovaatioksi, ja sitä on kokeiltu jo usean vuoden ajan. Otsonivesi tarjoaa tehokkaan ja luonnonmukaisen tavan poistaa haitallisia eliöitä, kuten härmää ja vihannespunkkeja. Mansikoiden emotaimihuoneessa tehdyt suihkutuskokeet antavat lupaavia tuloksia myös laajempaa käyttöä ajatellen.

Otsoni on luonnossa yleinen aine, jota esiintyy muun muassa aurinkoisella ilmalla kasvillisuuskerroksessa sekä ukkosen ja salamoinnin yhteydessä ilmassa ja hetkellisesti sadepisaroissa. Kun otsonia siirtyy veden mukana kasvin lehdille, syntyy kemiallinen reaktio, jossa vapautuva yksiatominen happi hapettaa nopeasti ja tehokkaasti kasveille haitallisia eliöitä. Otsonoinnin erilaisia turvallisia käyttömahdollisuuksia tutkitaan koko ajan.  

Vastuullisen kasvinsuojelun puolesta

Suomessa ei ole aiempaa kokemusta otsoniveden käytöstä hyöty- ja koristekasvitaimistoilla, joten menetelmiä kehitetään itse, jotta otsonivedestä saadaan luonnonmukainen vaihtoehto kemiallisille kasvinsuojeluaineille. Alan tutkimusta seurataan aktiivisesti, ja saatua tietoa sovelletaan omaan toimintaan. Kokemusten perusteella otsoniveden käyttö on tehokasta, kun otsonipitoisuus pysyy halutulla tasolla koko suihkutuksen ajan. Tämä edellyttää erityistekniikkaa otsoniveden tuotannossa sekä erityisen levityskaluston, jonka kehitystyössä ollaan tiiviisti mukana. Yhteistyötä tehdään hyvinkääläisen laitekokonaisuuden kehittäjän, Happico Oy:n, kanssa.

Kasvinsuojelun kehittämiseen panostetaan, jotta koko suomalainen taimistoala voi tulevaisuudessa toimia entistä vastuullisemmin. Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö vaatii paljon resursseja, ja niiden vähentäminen kiinnostaa varmasti laajemminkin alalla.

Taimituotannossa hyödynnetään myös maatuvia kateaineita rikkakasvien torjunnassa, ja useita eri materiaalivaihtoehtoja on parhaillaan kokeilussa astiataimien pinnalla.

Ilmastonmuutoksen ja ääreisten olosuhteiden lisääntyminen vaikuttavat myös kasvinsuojeluun. Tulevina vuosikymmeninä Suomeen saattaa levitä tuholaisia, joita tällä hetkellä esiintyy Baltian maissa ja Keski-Euroopan pohjoisosissa. Kasvitautien ja tuholaisten tilannetta seurataan tarkasti, ja muutoksiin pyritään varautumaan mahdollisimman hyvin.

Uusiutuvaa energiaa aurinkovoimaloista

Omien aurinkovoimaloiden ansiosta noin neljännes taimiston vuotuisesta sähköntarpeesta pystytään tuottamaan itse. Voimaloiden tuotanto osuu juuri oikeaan aikaan, sillä kesän aurinkoisina päivinä sähköä tarvitaan eniten kastelupumppujen ja kylmävarastojen käyttöön. Aurinkosähkön käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat hyvin pienet. Energiatehokkuus ja aurinkosähkön pienet päästöt tukevat Tahvosten vastuullisuustavoitteita.

Taimiston alueella toimii tällä hetkellä kolme aurinkovoimalaa, jotka on sijoitettu siten, että ne palvelevat tuotantoa mahdollisimman tehokkaasti. Mitoitus on optimoitu niin, että kaikki tuotettu sähkö voidaan hyödyntää taimiston omassa toiminnassa. Mahdollinen ylijäämä myydään valtakunnanverkkoon.

Ensimmäiset aurinkopaneelit otettiin käyttöön vuonna 2019 taimiston suuren varastorakennuksen katolla. Talvikaudella, kun aurinkopaneelit ovat lumen peitossa eikä sähköntuotanto ole merkittävää, myös taimiston toiminta on vähäisempää. Kylmävarastoja hyödynnetään enemmän, mutta alhaisemmat ulkolämpötilat vähentävät viilennystarpeita kesäkauteen verrattuna.

Tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen

Taimistolla syntyvä kierrätyskelpoinen jäte hyödynnetään tehokkaasti. Kasvijätteet ja kasvualustat kierrätetään kompostoimalla, ja lopputuloksena syntyy erinomaista maanparannusainetta, jota voidaan hyödyntää omilla pelloilla. Kun tuotannosta syntyvät sivuvirrat hyödynnetään paikan päällä, materiaalien edestakaista kuljettamista ei tarvita. Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen tuo sekä taloudellista hyötyä että vähentää ympäristökuormitusta.

Lämmöntuotanto hoidetaan hakelämpövoimalalla, joka hyödyntää risuja, rankoja ja muuta käsittelemätöntä poistoon menevää puuainesta. Voimala on käytössä sen ajan, kun tiloja täytyy lämmittää. Suurin lämmitystarve ajoittuu maaliskuulle, jolloin kasvihuoneita on lämmitettävä, mutta ulkolämpötila on vielä alhainen. Paikallinen urakoitsija silppuaa materiaalin hakkeeksi, jota käytetään polttoaineena bioenergialaitoksessa. Tarvittaessa haketta hankitaan myös taimiston ulkopuolelta. Hakelämmityksestä on tullut taimiston pääasiallinen lämmitysmuoto, ja öljypoltin pidetään enää varalla häiriötilanteita varten.

Suurella taimistolla syntyy runsaasti kasvualusta- ja kasvijätettä, joka hyödynnetään kompostoimalla. Kompostiin päätyvät muun muassa kasvualustat astioista, jos taimet eivät ole lähteneet kasvuun, sekä kasvien leikkuujäte ja kitkennästä syntyvä kasviaines. Yleensä komposti saadaan käyttövalmiiksi yhden kesäkauden aikana. Loppukesällä aines seulotaan ja kasan paikkaa vaihdetaan, jotta massa sekoittuu hyvin ja isot kasvijätteet silppuuntuvat.

Kompostista syntyy erinomaista maanparannusainetta, jota levitetään avomaapelloille. Sitä voidaan käyttää savisten maiden kuohkeuttamiseen tai hiekkaisemmille alueille lisäämään orgaanista ainesta. Aiemmin maaperää parannettiin ostamalla kasvualustayrityksiltä ylijäämäeriä, kuten rikkoutuneita pakkauksia, mutta nyt pelloille voidaan levittää taimistolla itse tuotettua maanparannusainetta.

Taimiastiat kierrätysmuovista

Taimiastioissa suositaan kierrätysmateriaalista valmistettuja ruukkuja, ja jo 90 prosentissa astioista on mukana kierrätysmuovia. Kierrätetty materiaali tekee ruukuista hieman hauraampia, mutta ne ovat silti tällä hetkellä paras valinta kestävän kehityksen näkökulmasta.

Asiakkaiden kiinnostus vastuullisesti tuotettuja taimia kohtaan on huomattu, ja on ilahduttavaa, että samat arvot ja kestävät valinnat saavat arvostusta. Kehitystyötä jatketaan, jotta tuotannossa syntyviä sivuvirtoja voidaan vähentää ja hyödyntää entistä tehokkaammin.

Paikallinen työllistäjä

Puutarha Tahvoset tarjoaa vuosittain ympärivuotista työtä noin 50 työntekijälle, ja kesäkaudella kiireisimpään aikaan taimistolla työskentelee yli 130 henkilöä. Monelle nuorelle taimistotyö on ensimmäinen kosketus työelämään, ja tavoitteena on tarjota turvallinen, viihtyisä ja vastuullisuuteen kannustava työympäristö. Kausityöntekijät – niin paikalliset kuin vuodesta toiseen palaavat ulkomaiset työntekijät – ovat tärkeä osa taimiston toimintaa ja jatkuvuutta.

"Tavoitteenamme on, että nuoret oppivat ottamaan vastuuta ja saavat positiivisen ensikosketuksen työelämään."

Monipuolisuus ja ulkona työskentely tekevät taimistotyöstä mielekästä, ja työssä pääsee näkemään konkreettisesti oman kätensä jäljen. Paikallisia nuoria työllistetään vuosittain noin 15, ja heidän työjaksonsa kestää kuusi viikkoa kesäkuun alusta lähtien. Tavoitteena on, että nuoret oppivat ottamaan vastuuta ja saavat arvokasta työkokemusta kannustavassa ympäristössä. Työyhteisössä jokaisella on oma tärkeä roolinsa ja vastuu siitä, että työ sujuu tehokkaasti ja hyvässä hengessä.

Taimistolla työskentelee myös ulkomaisia kausityöntekijöitä, joista monet palaavat vuodesta toiseen. Heidän osaamisensa ja kokemuksensa taimiston työstä varmistavat, että työn sujuvuus ja laatu pysyvät korkealla tasolla. Palaavien työntekijöiden mukana siirtyy myös hiljaista tietoa uusille työntekijöille, mikä tukee työyhteisön jatkuvuutta ja toimintatapojen kehittymistä.

Hyvinvoiva työyhteisö on toiminnan perusta. Työturvallisuuteen panostetaan, ja tapaturmariskejä on pyritty minimoimaan. Työntekijöille tarjotaan Epassi-etu hyvinvoinnin tueksi.

Toiminnan vaikutus alueen elinvoimaisuuteen on merkittävä. Taimisto sijaitsee noin 5 000 asukkaan Pohjankurussa, joka on osa Raaseporin kaupunkia. Vajaassa 70 vuodessa taimistosta on kasvanut alueen elinkeinoelämän tärkeä toimija perinteikkään metalliteollisuuden rinnalle. Taimiston toiminta luo työtä myös laajemmin: se työllistää paikallisia urakoitsijoita, kuljetuspalveluita sekä monia muita yrityksiä niin viheralalla kuin esimerkiksi puutarhakaupassa.