Keväällä 2010 Puutarha Tahvosille perustettiin 300 viiniköynnöksen koeviljelmä, jolla tutkittiin erilaisia perusrunkoja. Luonnonvarakeskuksen (ent. Puutarhantutkimuslaitoksen) ohjeiden mukaisesti perustetusta viljelmästä kerättiin ja työstettiin arvokasta tietoa. Kymmenestä istutetusta lajikkeesta on jäljellä kahdeksan. Kestävimmiksi osoittautuneet lajikkeet ’Summer Sweet’ ja ’Fabel’ ovat nyt taimiston omassa tuotannossa.
Tänä vuonna taimiston rypälevalikoimaan uutena tuli tarhaojukkaviini ’Supaga’ Vihertävänkeltaiset rypäleet ovat hyvänmakuisia ja sato on säännöllinen ja runsas, joskin kypsyy aika myöhään. Tämä rypäle pärjää erittäin lämpimällä ja suojaisella kasvupaikalla ulkona tai lämmittämättömässä muovihuoneessa.
Viiniköynnökset mielletään usein hyvin hankaliksi kasvatettaviksi. Ensimmäisinä vuosina köynnös tarvitseekin kastelua ja hoivaa, mutta taimien juurruttua kunnolla kastelun ja lannoituksen voi melkein unohtaa. Liian rehevä kasvu pienentää satoa, joten kasvua hillitseviä leikkauksia kannattaa tehdä.
Viini vaatii syvän kasvualustan
Tutustu lajikkeeseen ja valitse vaatimusten mukainen kasvupaikka. Toiset lajikkeet menestyvät erittäin lämpimällä ja suojaisella kasvupaikalla ulkosalla, toiset lajikkeet tarvitsevat suojakseen lämmittämättömän muovihuoneen.
Varaa viiniköynnökselle noin 60 cm syvä kasvualusta. Viini on syväjuurinen, joten kasvihuoneeseen istutettaessa on hyvä huomioida istutusaltaan syvyys tai mieluummin juuriston vapaa pääsy pohjamaahan. Maan tulee olla ravinteikasta, humuspitoista, vettäläpäisevää hiekkamultamaata. Taimen voi istuttaa noin 5 cm syvempään kuin se taimiastiassa on kasvanut. Istuta taimet keväällä ulos vasta yöpakkasten mentyä. Köynnösten välille kannattaa jättää noin metri.
Viiniköynnöstä voi viljellä myös ruukussa. Ruukun tulee olla tarpeeksi iso ja pohjareiällä varustettu, jotta ylimääräinen vesi ei jää ruukkuun ja mädännytä juuristoa. Talven tullen ruukku on hyvä siirtää lähellä nollaa pysyttelevään tilaan tai suojata styroksilla ja pakkaspeitteellä.
Viiniköynnös lannoitetaan keväällä ja kesällä marja- ja hedelmäkasveille tarkoitetulla lannoitteella. Liiallista typpilannoitusta tulee välttää. Elokuussa annettu typetön syyslannoite parantaa talvenkestoa ja seuraavan vuoden kasvua.
Leikkaamisella hillitään rehevää kasvua
Viiniköynnösten leikkauksessa on monta tapaa, ei siis ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa muotoilla köynnöstä. Vuosittainen leikkaus on kuitenkin suositeltavaa, jotta rypäleistä ja koko sadosta tulee suurempi.
Ensimmäisenä vuotena leikkauksilla pyritään vahvistamaan taimen juuristoa ja päärankoja. Keväisen mahlavuodon vuoksi taimia leikataan kesällä ja syksyllä tai jo helmikuussa ennen nestevirtauksen alkamista. Kesällä tehtävillä kasvuleikkauksilla ohjataan kasvua ja hillitään rehevää kasvua. Leikkauksella kasvustosta saadaan ilmavampi ja lehtien seassa kasvavat rypäletertut saavat kaipaamaansa valoa. Syysleikkauksella valmistellaan kasvi seuraavaa kasvukautta varten.
Viiniköynnöksille ei tehdä kevätistutuksen yhteydessä istutusleikkaus runsaan mahlavuodon takia.
Ensimmäisinä vuosina viiniköynnökselle kasvatetaan perusranka tai useampi. Taimesta valitaan voimakkaimmat versot ja muut versot poistetaan. Näitä perusrankoja kasvatetaan 2-3 kasvukautta. Noin 2-3 kasvukauden päästä istutuksesta perusrangat typistetään noin yhden metrin korkeudelta ja rankoihin kasvatetaan kaksi sivurankaa, jotka typistetään 2-6 silmun mittaisiksi. Näihin sivurankoihin kasvatetaan vuosittain satoa tuottavat versot eli juoksijat. Kuhunkin sivurankaan jätetään syksyllä 1-3 kesän aikana kasvanutta juoksijaa, jotka typistetään 2-3 silmun mittaan. Näistä silmuista kasvaa seuraavana kesänä satoa tuottavat versot.
Satoikäistä köynnöstä leikataan voimakkaasti syksyllä. Paras ajankohta voimakkaalle leikkaukselle on versojen tuleennuttua juuri ennen talven tuloa. Jos syksyinen leikkaus jää väliin, tulee se tehdä helmikuussa, aikaisin kevättalvella.
Kasvuleikkaus tehdään kesällä. Reheväkasvuisia köynnöksiä voidaan leikata jopa kolme kertaa kesän aikana. Kun tertut alkavat muodostua juoksijoihin, verso leikataan poikki jättäen sen yläpuolelle yhdestä kahteen lehteä. Kun verso jatkaa kasvamistaan, leikataan se taas siten, että uusia lehtiä jää yksi. Näin köynnös pysyy ilmavana ja energia ei mene vihreään kasvuun vaan rypäleiden kehittymiseen. Leikkaus kuitenkin edistää lehtihangoista kasvavien versojen kasvua. Nämä ”varkaat” tulee poistaa kokonaan. Syksyn mittaan voidaan poistaa myös heikoimpia juoksijoita, jotta rypäleet saavat tarpeeksi valoa.
Älä kiirehdi sadonkorjuuta
Rypäletertut alkavat muodostua keskikesällä. Ensimmäisinä vuosina tertut kannattaa poistaa, jotta köynnös keskittyy juuriston kasvuun ja yleiseen vahvistumiseen.
Jos terttuja muodostuu runsaasti, kannattaa niitä harventaa, jotta tertut ehtivät kypsyä. Yhden köynnöksen kannattaa antaa kypsyttää noin 15-20 rypäleterttua. Sadonkorjuun kanssa ei kannata kiirehtiä, sillä rypäleiden sokeripitoisuus kasvaa kypsymisen myötä. Kun tertun ensimmäiset rypäleet alkavat halkeilla, on sadonkorjuun aika.
Nuoren viiniköynnöksen puutumattomat versot paleltuvat herkästi. Jos mahdollista, koko köynnös kannattaa laskea maahan ja peittää pakkaspeitteellä, talvisuojaturpeella tai havuilla. Puutuneet versot suojataan paikalleen esimerkiksi pakkaspeitteellä ja havuilla. Talvisuojaus tehdään maan routaannuttua ja poistetaan keväällä maan sulaessa.
Jos köynnöstä kasvattaa ruukussa, tulee ruukku siirtää lähellä nollaa pysyttelevään tilaan heti leikkauksen jälkeen. Jos ruukun siirtäminen on hankalaa, voi ruukun suojata kauttaaltaan styroksilla.
Aitoviini-hybridit Vitis hybr. (vinifera)
'Adalmina'
I-II
Rehevä, aikainen lajike. Rypäleet pienehköt, vaalean vihreät, makeat ja mehukkaat. Vaatii lämmittämättömän muovihuoneen tai erittäin lämpimän ja suojaisan kasvupaikan tuottaakseen satoa.
'Edelweiss'
I-
Aikainen, pohjoisamerikkalainen lajike. Rypäleet ovat isot, vaalean vihreät, hyvän makuiset, vähähappoiset ja mehukkaat. Tertut ovat pitkät ja löyhät. Sato kypsyy syyskuussa. Vaatii lämmittämättömän muovihuoneen tai erittäin lämpimän ja suojaisan kasvupaikan tuottaakseen satoa.
'Fabel'
I-III
Rehevä, voimakaskasvuinen, aikainen lajike. Rypäleet ovat lähes kivettömiä, pienehköjä, vaaleita, kypsinä punertavia ja maultaan makeita ja mehukkaita. Vaatii erittäin lämpimän ja suojaisan kasvupaikan tuottaakseen satoa.
'Summer Sweet'
I-III
Aikainen, hillittykasvuinen lajike. Rypäleet ovat pienehköt, siniset, mehukkaat ja erittäin makeat. Sato kypsyy syyskuun loppupuolella. Vaatii lämmittämättömän muovihuoneen tai erittäin lämpimän ja suojaisan paikan tuottaakseen satoa.
Tarhaojukkaviini Labruscana-Ryhmä
'Supaga'
I-II (III)
Latvialainen myöhäinen lajike. Rypäleet ovat vihertävänkeltaiset, hyvänmakuiset ja suuret. Sato on varsin säännöllinen ja runsas. Vaatii erittäin lämpimän ja suojaisan kasvupaikan tuottaakseen satoa. Itsepölyttyvä lajike.
'Zilga'
I-IV (V)
Latvialainen, talvenkestävä lajike. Rypäleet ovat siniset, keskimakeat, hyvän makuiset. Maussa on hieman mustikkaa. Pienehköissä rypäleissä on kokoon nähden runsaasti siemeniä. Sato on säännöllinen ja runsas. Vaatii erittäin lämpimän ja suojaisan kasvupaikan tuottaakseen satoa. Itsepölyttyvä.
