Blog

Vadelmien aika

Heinäkuu kypsyttää vadelmat

 

Vadelma on kaksivuotinen kasvi. Ensimmäisen vuoden versot kasvavat pituutta ja toisena vuonna ne kukkivat ja tuottavat sadon. Sadon tuottaneet versot kuivuvat ja kuolevat pois antaen tilaa taas uusille versoille.

Puutarhavadelma on löytänyt tiensä monien kotipuutarhurien viljelyksille. Heinäkuulla kypsyvät herkullisen punaiset ja maukkaat marjat saavat veden herahtamaan kielelle. Aromikkaiden luumarjojen maku ja aromit säilyvät myös pakastuksessa ja näin kesän mauista voidaan nauttia myös talvipakkasilla.

Vadelmat viihtyvät aurinkoisella ja suojaisalla kasvupaikalla. Vadelmat kasvavat parhaiten hietamultamaassa, jossa vesi ei jää seisomaan juuristoalueelle. Ennen istutustöihin ryhtymistä monivuotiset rikkaruohot tulee poistaa huolellisesti kasvualustasta. Maata voi parantaa tarvittaessa kalkitulla ja lannoitetulla puutarhamullalla. Vuotuinen kalkitus on myös hyväksi vadelmille.

 

Istuta vadelmantaimet kohopenkkiin ja muista tuenta rubus_muskoka

Istuta taimet 80 cm leveään kohopenkkiin noin 50 cm taimivälein. Penkkien välille tulee jättää reilusti tilaa, 2,5 m, jotta taimet saavat tasaisesti valoa. Istuta taimet 2-3 cm maan pinnan alapuolelle ja kastele huolellisesti. Penkin voi kattaa kuorikatteella.

Vadelmat tarvitsevat tuennan tuottaakseen suuren ja laadukkaan sadon. Erilaisia tuentamalleja on monia. Yksinkertaisessa rivituennassa pylväät pystytetään kolmen metrin välein ja niiden välille pingotetaan kaksi muovipäällysteistä rautalankaa. Satoa tuottavat versot sidotaan lankoihin keväällä.

 

Kaksivuotinen vadelma leikataan kaksi kertaa kasvukaudessa

Vadelmakasvustoa leikataan kaksi kertaa kasvukaudessa. Syksyllä vadelmakasvustosta poistetaan versot, jotka kasvavat viljelyrivin ulkopuolella. Vanhat, marjoneet versot voidaan poistaa myös syksyllä. Näin mahdolliset taudit poistuvat vanhojen versojen mukana. Keväällä, kun nähdään, mitkä versot ovat talvehtineet, poistetaan liian tiheään kasvaneet versot. Sopiva versomäärä on 10-12 versoa metrillä lajikkeen rehevyydestä riippuen. Korkeaksi kasvavat lajikkeet voidaan latvoa keväällä.

Kuivina kesinä vadelmakasvustoa kannattaa kastella raakilevaiheessa. Näin marjat kehittyvät suuriksi ja mehukkaiksi.

Vadelmat ovat alttiita monille taudeille ja tuholaisille. Niistä yleisimpiä ovat vadelmanversotauti, harmaahome ja vattukuoriainen. Paras tapa välttää tauteja on ennaltaehkäisy. Pidä kasvusto tarpeeksi harvana ja ilmavana ja vältä liiallista typpilannoitusta. Kuoriaisia voidaan ruiskuttaa sopivilla kasvinsuojeluaineilla jo aikaisessa nuppuvaiheessa ja tarvittaessa uudestaan juuri ennen kukinnan alkua.

 

Vadelmatärpit  rubus_mix_220

’Muskoka’ on aikainen lajike. Sen tummanpunaiset marjat ovat keskikokoiset tai suuret, malliltaan pyöreät. Maultaan nämä vadelmat ovat aromikkaita ja makeita. Lajike tekee runsaan sadon ja soveltuu hyvin pakastukseen. ’Muskoka’ on yksi viljellyimmistä lajikkeista Suomessa. FinE.
I-V

’Fall Gold’ on keltainen vadelma, jonka marjat ovat miedon makeita ja mehukkaita. ’Fall Gold’ sopii hyvin tuoremarjaksi. Tällä keltaisella lajikkeella on hyvä talvenkesto menestymisvyöhykkeillään.
I-III

’Jatsi’ on yksi kotimaisista jalosteista ja se kantaa FinE-merkkiä. Suuret, pitkulaiset marjat ovat väriltään himmeänpunaisia ja maultaan makeita, hyviä.
I-V

’Maurin Makea’ on myös kotimainen FinE-merkillä varustettu lajike. Keskikokoiset tai suuret marjat ovat hienoaromisia ja erittäin makeita. ’Maurin Makealla’ on matalahko, pensova kasvutapa.
I-V

Muista myös:

’Sonja’ karhunvadelma on eteläkarjalainen maatiaiskanta. Kiiltävän mustat, suurehkot marjat alkavat kypsyä elokuussa ja koko sato ehtii valmistua ennen syyspakkasia. Hieman rentokasvuinen karhunvadelma voidaan tukea köynnöksen tavoin säleikköön.
I-V