Blog

Syysvärien ilottelua puutarhassa

Kun päivät lyhenevät ja ilmat viilenevät, kasvit alkavat valmistautua talveen. Merkkinä talveentumisesta vihreä häviää ja ruskan värit pääsevät valloilleen. Kannattaa siis huomioida myös kasvukauden loppu ja sen tarjoama väripaletti kasvivalintoja tehdessä. Syysvärit tuovat raikkaan lisän puutarhaan.

Syysvärit eli ruska syntyy, kun viherhiukkasten lehtivihreä alkaa hajota ja sen sisältämät typpiyhdisteet kulkeutuvat lehdistä talteen kasvin runkoon. Keväällä ja kesällä lehtivihreä dominoi muita värejä ja pitää ne piilossa. Vihreän kulkeutuessa talvivarastoihin tulevat esille muut kasvien väriaineet, karotenoidit ja antosyaanit.

Talveentumisen käynnistää päivän lyheneminen ja ilmojen viileneminen. Kasvit alkavat valmistautua talveen sopeutuen sen kylmyyteen ja kuivuuteen. Talveentumisessa kasvu päättyy, siemenet ja talvisilmut valmistuvat ja osa kasvinosista kuolee.

Paras ruska syntyy, kun kesä on aurinkoinen ja lämmin. Tällöin lehtiin kertyy paljon sokereita, jotka auttavat punaisten värien synnyssä. Kesä ei yksin riitä takaamaan hyviä syysvärejä. Tarvitaan vielä oikeanlainen syksy: kirkkaita, aurinkoisia päiviä sekä kuivia ja viileitä öitä. Ja oikeassa määrin kosteutta: liian kuivana syksynä lehdet kuivuvat ja ruskistuvat, sateisena ja viileänä syksynä sienitaudit iskevät ennen syysvärien syntyä – kunnon ruska jää tulematta.

 

Kesän vihreys häviää Syysvari_220

Kasvukaudella vihreä peittää alleen muut lehtien väriaineet. Keltaiset, oranssit ja punaiset sävyt tulevat esille vihreän väistyessä. Lämpimät värit hehkuvat syksyisessä puutarhassa.

Karotenoidien keltaiset ja oranssit värit tulevat esille ennen punaista väriä, sillä punainen väri, antosyaani, alkaa valmistua lehdissä vasta lehtivihreän täysin hajottua. Antosyaaneja muodostuu parhaiten aurinkoisella kasvupaikalla kasvaviin kasveihin ja kasvinosiin. Mitä ravinteikkaammassa maassa kasvi vastaa, sitä enemmän punaisia väriaineita voi muodostua, sillä lehtiin varastoituneet sokerit vilkastuttavat antosyaanien tuotantoa.

Kaikilla kasveilla ruska ei ehdi punaisen sävyihin vaan lehdet tippuvat keltaisina ja oransseina. Yöpakkaset tiputtavat helpommin pienet, ohuet ja jo kellastuneet lehdet. Jotkin kasvit, kuten lepät, tiputtavat lehtensä vihreinä. Lepän juuristossa elää bakteereita, jotka sitovat ilmakehän typpeä ja luovuttavat sitä puulle. Näin ollen varastoon ei tarvitse saada lehtien typpeä, vaan typpiyhdisteet jäävät tippuviin lehtiin. Lepän lähellä kasvavat kasvit hyötyvät tästä typpilannoituksesta.

Tässä muutama vinkki kasvien syysväreistä – poimi ruskan värit puutarhaasi!

 

 

KELTAINENwww_artikkeli_kelt_toringo_220

vaahterat  – Acer sp.

tuomipihlajat – Amelanchier sp.

kelasköynnös – Celastrus orbiculatus

katsura – Cercidiphyllum japonicum

jalopähkinät – Juglans

lehtikuuset – Larix

marjaomenapensas – Malus toringo var. sargentii

lännenheisiangervo – Physocarpus opulifolius

nukkeruusu – Rosa nitida

idänvirpiangervo – Spiraea chamaedryfolia

viitapihlaja-angervo – Sorbaria sorbifolia

seppelvarpu – Stephanandra incisa ’Crispa’

 

 

ORANSSI www_artikkeli_oranssi_berberis_220x220

vaahterat – Acer sp.

aroniat – Aronia sp.

japaninhappomarja – Berberis thunbergii

kiiltotuhkapensas – Cotoneaster lucidus

kevätatsalea – Rhododendron x fraseri

samettisumakki – Rhus typhina

koivuangervo – Spiraea betulifolia

 

 

PUNAINEN www_artikkeli_punainen_Nuuk_220

vaahterat – Acer sp.

tuomipihlajat – Amelanchier sp.

aroniat – Aronia sp.

kiiltotuhkapensas – Cotoneaster lucidus

euroopansorvarinpensas – Euonymus europaeus

imukärhivilliviini – Parthenocissus quinquefolia

pilvikirsikka – Prunus pensylvanica

lamohietakirsikka – Prunus pumila var. depressa

rusokirsikka – Prunus sargentii

kevätatsalea – Rhododendron x fraseri

samettisumakki – Rhus typhina

lamoherukka – Ribes glandulosum

nukkeruusu – Rosa nitida

rinneangervo – Spiraea densiflora

koivuangervo – Spiraea betulifolia

pihlaja – Sorbus sp.

pensasmustikka – Vaccinium sp.