Raparperi on perinteinen kevään herkku. Aurinkoisilla paikoilla kasvu alkaa varhain toukokuussa. Raparperia voi myös hyötää varhaiskäyttöön esimerkiksi harson tai liikuteltavan minikasvihuoneen avulla. Rapeat varret ovat parhaimmillaan alkukesästä. Tämä jälkeen versot puutuvat helposti ja mehukkuus häviää.
Raparperi on varsin satoisa kasvi. Se menestyy kohtuullisen vaatimattomallakin kasvupaikalla, mutta antaa parhaan sadon ravinteikkaassa savimultamaassa. Raparperi on varsin kookas ja lehtevä, joten kasville kannattaa varata tilaa. Hyvä taimiväli on 60-80 cm. Raparperia voidaan jakaa, mutta jakamisen kuten istutuksenkin jälkeen kannattaa kasville antaa pari kasvukautta aikaa vahvistua ennen sadonkorjuun aloittamista. Raparperi on varsin pitkäikäinen ja helppohoitoinen hyötykasvi. Raparperista käytetään ainoastaan lehtiruodit, itse lehdet ovat lievästi myrkylliset. Lehtiruotien hapokkuus johtuu oksaalihaposta, jota ruodeissa on vähäinen määrä. Perinteisesti raparperin kanssa suositellaan nautittavat jotakin maitotuotetta, koska oksaalihappo sitoo elimistön kalsiumia haitallisiin muotoihin. Kalsiumin nauttiminen takaa tasapainon säilymisen.
Perinteisen kevätherkun rinnalle on tullut uusi syysraparperi, joka jatkaa raparperin satokautta myöhäiseen syksyyn. Syyssatoinen raparperi jatkaa kasvuaan myös pitkänpäivän olosuhteissa ja tuottaa syksyn viilenevissä päivissä runsaan sadon.
’Victoria’ raparperi
Rheum x hybridum
Lehtiruodit jopa yli 0,5 m mittaisia, punertavan vihreitä ja nuorena rapeita. Käytetään marjojen tavoin hilloksi, mehuksi ym. Voi hyötää talvi- tai varhaiskäyttöön. Saa kasvaa kauan samalla paikalla.
menestymisvyöhyke I-VIII
’Livingstone’ syysraparperi
Rheum x hybridum
Syyssatoinen raparperi. Noin 0,5 m pitkät, vaaleanpunertavat, rapeat ja lähes säikeettömät varret. Satoa voidaan kerätä sekä keväällä että loppukesästä.
menestymisvyöhyke I-V
