Blog

Kuusamat – Lonicera

Kuusamat ovat vaatimattomiin oloihin sopeutuvia, paljon käytettyjä kukkivia pensaita. Monet kuusamat kasvavat 3-4 metriä korkeiksi ja toimivat hyvin taustapensaina pensasryhmissä ja vapaasti kasvavina pensasaidanteina. Leveä ja hyvin haaroittuva juuristo sitoo tehokkaasti maata, joten pensaat soveltuvat myös rinneistutuksiin. Kasvualustan tulee kuitenkin olla tuore ja runsasravinteinen, mielellään kalkittu – kuivuus ja ravinteiden puute altistaa pensaat härmälle ja kirvoille. Parhaiten pensaat viihtyvät aurinkoisella kasvupaikalla tai kevyessä varjossa.

Kuusamien hyviä tuntomerkkejä ovat pareittain ja vastakkain asettuvat lehdet, kukat ja marjat. Ehytlaitaiset lehdet puhkeavat varsin aikaisin. Kukat ovat torvimaiset ja tuoksuvat raikkaasti. Pääosin kukinta ajoittuu kesäkuun alkupuolelle. Syksyllä muodostuvat marjat ovat koristepensailla lievästi myrkyllisiä. Sinikuusaman muunnoslajikkeet, makeasinikuusamat, tekevät syötäviä marjoja. Kuusamien syysväri on pääosin keltainen.

Suomessa luonnonvaraisena kasvaa kahta kuusamalajia: sinikuusamaa ja lehtokuusamaa. Sinikuusaman marjat ovat siniset, lehtokuusaman marjat kirkkaan punaiset. Monikäyttöistä ja kestävää sinikuusamaa löytyy myös monien taimistojen listoilta. Se on suosittu kasvi julkisen puolen massakasvina terveytensä sekä tiheän ja peittävän kasvutapansa vuoksi.

Kuusamille suositellaan säännöllistä harvennusleikkausta, sillä liian tiheä pensas ränsistyy sisältä päin valon puutteen vuoksi. Pensaat kestävät tarvittaessa alasleikkauksen. Leikkaukset tehdään keväällä ennen silmujen puhkeamista.

Kuusamien ryhmästä löytyy myös köynnöstäviä kasveja. Tukensa ympäri kiertyvät köynnökset sopivat kasvatettavaksi aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla. Aurinkoisella kasvupaikalla tulee huolehtia, että juuristoalue on varjossa – juuret eivät viihdy kuumassa maassa. Köynnöksiä voidaan käyttää myös maanpeitteenä rinteissä tai muurien päällä. Köynnöskuusamat menestyvät varjossakin, mutta tällöin kukinta jää heikoksi. Vanha köynnös voi olla alaosastaan lähes lehdetön. Jotta köynnös pysyy elinvoimaisena, voi siitä poistaa vuosittain kuivuneita haaroja. Pahoin ränsistynyt köynnös on helpointa nuorentaa alasleikkaamalla.

Makeasinikuusamat (L. caerulea var. kamtschatica), tekevät poikkeuksen marjojen syötävyydessä. Myrkyttömät ja hyvänmakuiset marjat kelpaavat niin ihmisille kuin linnuillekin. Makeasinikuusamat muodostavat sinisiä, hieman mustikalta maistuvia pitkulaisen muotoisia marjoja. Tunnetaan myös nimillä marjasinikuusama ja hunajamarja. Marjat kypsyvät kesäkuun alkupuolella.

 

Koristepensaat

 

huntukuusama ’Dropmore’ – Lonicera x bella ’Dropmore’ FinE

Tuuhea- ja leveäkasvuinen pensas kukkii kesäkuun alkupuolella erityisen runsaasti pienin valkoisin kukin. Kukat kellastuvat vanhetessaan. Suuret marjat ovat kirkkaanpunaisia ja kiiltäviä, syömäkelvottomia. Kestävämpi tauteja ja tuholaisia vastaan kuin useimmat kuusamat.

korkeus 2,5-3 m
I-IV

kaunokuusama ’Zabelii’ – Lonicera x bella ’Zabelii’

Pystykasvuinen pensas kukkii kesä-heinäkuun vaihteessa runsaasti tuoksuvin kukin. Tummanpunaiset, hieman violettiin taittuvat kukat säilyttävät värinsä hyvin. Kirkkaanpunaiset marjat ovat syömäkelvottomat.

korkeus 2,5-3 m
I-VI

rusokuusama ’Rosea’ – Lonicera tatarica ’Rosea’

Tiheäkasvuinen ja malliltaan pyöreähkö pensas kukkii kesäkuun puolessavälissä pienin, vaaleanpunaisin kukin. Syksyllä kypsyvät marjat ovat oranssinpunaisia ja syömäkelvottomia.

korkeus 3-4 m
I-VII

sadunkuusama – Lonicera involucrate ‘Satu’ FinE

Kaartuvaoksainen, pienehkö pensas kukkii touko-kesäkuun vaihteessa. Kirkkaanpunaiset suojuslehdet ympäröivät keltaisia kukkia. Suojuslehdet pysyvät pensaassa syksyyn. Mustat, kiiltävät marjat ovat syömäkelvottomia.

korkeus noin 1 m
I-IV

 

Köynnökset

 

tuoksuköynnöskuusama – Lonicera caprifolium

Torvimaiset kukat ovat aluksi hennon vaaleanpunaiset, myöhemmin kellertävänvalkoiset. Kukkien tuoksu voimistuu iltaa kohden houkutellen kiitäjäperhosia. Kukinta ajoittuu kesäkuun puoliväliin.

korkeus 2-5 m
I-IV

tulikuusama ’Dropmore Scarlet’ – Lonicera x brownii

Keskikesästä syksyyn kukkivalla tuliköynnöskuusamalla oranssinpunaiset kukat ovat lähes tuoksuttomat.

korkeus 2-4 m
I-III

koreaköynnöskuusama – Lonicera x heckrottii

Upeat, kaksiväriset kukat ovat sisältä oranssinkeltaiset ja ulkoa punaiset. Köynnös kukkii loppukesällä.

korkeus 2 m
I-II

kultaköynnöskuusama – Lonicera x tellmanniana

Köynnös kukkii runsaasti heinäkuussa. Oranssinkeltaiset kukat ovat suuret ja tuoksuttomat.

korkeus 2-4 m
I-III

 

Syötävämarjaiset pensaat

 

Makeasinikuusamat ovat sinikuusaman muunnoksia, joiden marjoissa ei ole terveydelle haitallista saponiinia. Siniset, pitkähköt marjat muistuttavat maultaan mustikkaa ja sisältävät paljon C- ja D-vitamiineja. Makeasinikuusamat ovat vaatimattomia kasvualustan suhteen. Parhaimman sadon pensas antaa aurinkoisella kasvupaikalla.

Pensaat kukkivat keltavalkoisin kukin toukokuussa heti sinertävän vihreiden lehtien puhkeamisen jälkeen. Satokausi alkaa kesäkuun loppupuolella ja kestää heinä-elokuun vaihteeseen. Makeasinikuusamat ovat itsepölytteisiä, mutta hyötyvät ristipölytyksestä. Marjat sopivat syötäväksi sellaisenaan, pakastukseen ja marjasäilykkeisiin. Syksyllä makeasinikuusamat hehkuvat keltaisen eri sävyissä.

Pensas pidetään elinvoimaisena säännöllisillä harvennusleikkauksilla. Tarvittavat hoitoleikkaukset voi tehdä keväällä ennen silmujen puhkeamista. Pensas uusiutuu myös alasleikkauksen jälkeen.

Makeasinikuusamapensaat ovat tulleet markkinoille viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sinikuusama- ja makeasinikuusamapensaiden erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa. Jos et ole varma, onko pihassasi kasvava kuusama syötävä, marjoja ei tulisi nauttia. Vaikka sinikuusamien marjojen myrkyllisyys on lievää, voi herkkävatsainen saada oireita (pahoinvointi, ripuli).

 

makeasinikuusama ’Anja’ – Lonicera caerulea var. kamtschatica ’Anja’

Tiivis- ja leveäkasvuinen pensas jää matalaksi ja sitä voidaan käyttää myös maanpeitekasvina. Suurehkot, pitkänpyöreät, tummansiniset marjat maistuvat hyviltä.

korkeus 0,5-1 m
I-VII (VIII)

makeasinikuusama ‘Atut’ – Lonicera caerulea var. kamtschatica ‘Atut’

Leveäkasvuinen, pyöreähkö pensas, jonka sinimustat marjat ovat pitkulaiset ja suuret, maultaan makean mustikkaiset.

korkeus noin 1,5 m
I-VIII

makeasinikuusama ‘Duet’ – Lonicera caerulea var. kamtschatica ‘Duet’

Leveäkasvuinen, tuuhea pensas. Makeat, suuret, kirkkaansiniset marjat ovat pitkulaisia ja maultaan mustikkamaisia.

korkeus noin 1 m
I-VIII

makeasinikuusama ‘Sinoglaska’ – Lonicera caerulea var. kamtschatica ‘Sinoglaska’

Pystykasvuinen ja korkeahko pensas. Pitkulaisten, suurehkojen sinisten marjojen maku on mieto, makean mustikkamainen.

korkeus 1-1,5 m
I-VI

 

 

Kuusama -nimi esiintyy myös muissa kuin Lonicera -suvun kasveissa. Samaan Caprifoliaceae –heimoon kuuluu mm.

kellokuusama ‘Kellokas’ – Kolkwitsia amabilis ‘Kellokas’

keltavuohenkuusama ’Helo’ – Diervilla lonicera ’Helo’

komeakotakuusama ’Monet’ – Weigela florida ’Monet’

tarhakotakuusama ’Eva Rathke’ – Weigela-hybr. ’Eva Rathke’