Blog

Herkulliset herukat

 

fb_ILONA_herukat_rivissa

Herukoista on moneksi

C-vitamiinipitoiset marjat ovat terveellisiä ja helppoja kasvatettavia. Talvenkestävät herukat menestyvät vaatimattomissakin kasvuoloissa. Satoa voi saada myös parvekkeella, kun pensaan istuttaa tilavaan thermoruukkuun, joka suojaa juuria jäätymiseltä. Pieneen pihaan voi istuttaa tilaa säästävän runkomallin.

Herukka tekee parhaan sadon aurinkoisella kasvupaikalla, mutta puolivarjossakin pensas vielä menestyy. Ravinteikasta, multavaa kasvualustaa tulisi olla noin 60 cm. Herukka viihtyy hyvin kalkitussa maassa, joten jokavuotinen kalkitus on syytä muistaa. Hoitolannoituksena pensaille annetaan keväällä marjalannoitetta. Sadonkorjuun jälkeen annettu syyslannoite auttaa marjapensaita valmistautumaan syksyyn ja tulevaan talveen sekä saamaan hyvän vauhdin kevään kasvuun ja kukintaan.

Herukoiden tärkeimpiä pölyttäjiä ovat kimalaiset, jotka lähtevät aikaisin keväällä liikkeelle. Tuulilta suojaisa, lämmin paikka edesauttaa pölyttymisen onnistumista.

 

Herukkaherkkuja myös rungollisessa muodossa

Kun tilaa on vähän tai selkä alkaa käydä joustamattomaksi, voi pihalle istuttaa puumallisen herukan. Herukkapuut voivat olla joko rungolliseksi kasvatettuja tai vartettuja. Koska latvus kasvaa reilun kokoiseksi, pieni puu on syytä tukea huolellisesti ja antaa tukikeppien olla paikallaan koko ajan. Tuentanaruja on syytä tarkistaa vuosittain, sillä herukat ovat nopeakasvuisia.

Herukkapuun voi istuttaa vaikka osaksi koristeryhmää. Heleänvihreät lehdet puhkeavat aikaisin keväällä, ja limenvihreä kukinta houkuttaa kevään ensimmäisiä kimalaisia. Istuta puun alle auringossa tai puolivarjossa viihtyviä perennoja ja matalia pensaita.

Toinen herukkaerikoisuus on perheherukka, jossa on kolme eriväristä herukkaa samassa astiassa. Näin pienessäkin pihassa päästään maistelemaan useampaa herukkalajiketta.

 

Helppohoitoiset herukat

Hoitoleikkaukset tehdään keväällä ennen silmujen puhkeamista tai sadonkorjuun jälkeen. Alkuun riittää, että poistetaan vain kuolleet, vioittuneet ja lamoavat oksat. Jos kasvu on rehevää, nuorta pensasta voidaan hoitoleikata vuosittain poistamalla liian tiheässä kasvavat uudet versot. Voimakkaimpia uusia versoja kannattaa jättää 5-6 kpl. Näin pensas pysyy ilmavana ja lehdet kuivuvat sateen jälkeen. Liian tiheässä pensaassa kosteus jää helposti muhimaan ja kasvitaudit sekä tuhoeläimet viihtyvät. Vanha pensas voidaan nuorentaa poistamalla siitä vuosittain vanhimpia versoja. Liian voimakasta leikkausta on syytä kuitenkin välttää, sillä versokasvu saattaa kiihtyä liikaa ja etenkin mustaherukalla aiheuttaa lamoavakasvuisuutta. Hyvässä kasvussa olevassa pensaassa tulisi olla 20-25 versoa. Marjapensaat ovat pitkäikäisiä ja hyvällä hoidolla tuottavat satoa vuosikymmeniä.

Tuet estävät oksien kaartumisen maata kohti ja helpottavat poimimista. Useimmat lajikkeista on pystykasvuisia, mutta tuenta voi silti olla paikallaan.

Herukkapuuta hoidetaan pensaiden tapaan eli tarvittaessa latvuksesta poistetaan huonosti marjoja tuottavia vanhoja oksia. Kaikki latvuksen alapuoleisella rungolla kasvavat runkovesat tulee poistaa. Koska latvus tulee painavaksi, rungollinen herukka tulee tukea huolellisesti.

 

Istutusohjeet lyhyesti

paranna kasvualustaa uudella mullalla ja lannoitteella noin 50 cm syvyydeltä, kastele istutuskuoppa

kastele taimi

poista taimen astia, karhenna juuripaakkua ja aseta taimi kuopan keskelle ja pidä taimi suorassa -taimi saa jäädä 5-10 cm maanpintaa syvemmälle

täytä kuoppa ja tiivistä maa kevyesti polkemalla

kastele vielä kunnolla ja lisää tarvittaessa multaa

lisää 5-7 cm kerros katetta kasvin juurelle, jätä kuitenkin kasvin tyvi esiin

Yksittäiset herukkapensaat istutetaan noin 150-200 cm välein. Herukat voidaan istuttaa myös riviksi, jolloin taimet istutetaan tiheämpään, noin 70-100 cm välein.

 

Herukoiden värikimara

Erilaisia herukoita on runsaasti. Ennen taimen ostamista on hyvä miettiä, millaiseen tarkoitukseen marjat tulevat ja millaisista mauista itse pitää. Mietohappoiset ja makeat herukat, kuten vaaleanpunainen ’Aili’, ovat erittäin hyviä tuoremarjoja suoraan pensaasta syötynä. Hyvän mehun taas saa voimakasaromisesta ’Mortti’ mustaherukasta.

 

Valkoherukat

Valkoherukka on punaherukan valkomarjainen muoto. Pääsääntöisesti valkoherukat ovat marjaltaan miedompia ja makeampia kuin punaherukat, ja pensaat jäävät hieman pienemmiksi. Valkoherukat ovat parhaimmillaan suoraan pensaasta syötynä.

’Lepaan Valkea’ FinE

Pieni ja pystykasvuinen pensas. Marjat ovat makean raikkaita, kauniita ja muihin valkoherukoihin verrattuna suurikokoisia. Satoisa, melko myöhään kypsyvä lajike. Erinomainen tuoremarja.
I-V

’Piikkiön Helmi’

Pystykasvuinen ja pienehkö pensas. Marjat ovat makeita, raikkaita ja lievästi happoisia. Pienet marjat ovat kauniita kuin helmet. Satoisa, melko myöhään kypsyvä lajike. Erinomainen tuoremarja.
I-V

’Valkoinen Hollantilainen’

Pystykasvuinen ja jäykkäoksainen, kohtalaisen kookas pensas, jonka keskikokoiset marjat ovat pitkissä tertuissa. Maku makeanhappoinen. Kohtalainen sato kypsyy myöhään.
I-V

’Valkoinen Suomalainen’ FinE

Pensas melko pystykasvuinen ja harva. Marjat ovat keskikokoisia, makeita, makeanhappoisia. Satomäärältään valkoherukoista parhain. Sato kypsyy myöhään.
I-V

 

Vaaleanpunainen herukka ’Aili’

Pensas hillittykasvuinen. Marjat ovat miellyttävän makuisia, aromikkaita ja selvästi miedompia kuin punaherukan marjat. Runsassatoinen lajike kypsyy melko myöhään. Erinomainen tuoremarja.
I-VI

 

Punaherukat

Punaherukoiden marjat ovat pääsääntöisesti hapahkoja. Pensaat ovat pitkäikäisimpiä herukoita ja ne antavat satoa vielä vanhanakin. Punaherukat soveltuvat erityisen hyvin mehujen valmistukseen.

’Jonkheer van Tets’

Jäykkäoksainen, pystykasvuinen harvahko pensas. Suuret, tummanpunaiset marjat ovat pitkissä tertuissa. Maku makeanhappoinen. Sato kypsyy suhteellisen myöhään. Satoisa.
I-III (V)

’Punahilkka’ FinE

Pystykasvuinen pensas. Keskikokoiset marjat ovat makeanhappoiset, muodoltaan pisaramaiset. Pensas kukkii vaaleanpunaisin kukin, ja lehdet ovat poikkeuksellisen tummanvihreät. Melko myöhään kypsyvä, runsassatoinen lajike. Erinomainen tuoremarja.
I-II (III)

’Punainen Hollantilainen’ FinE

Reheväkasvuinen ja kookas, pysty pensas. Keskikokoiset marjat ovat voimakasaromisia ja kirpeän happamia. Runsas sato kypsyy myöhään.
I-V (VI)

’Rotes Wunder Katri’ FinE

Pysty- ja tukevaoksainen pensas. Kauniin punaiset marjat ovat suuria, maukkaita, raikkaan happamia. Erittäin runsassatoinen, myöhäinen lajike.
I-IV

 

Viherherukat

Viherherukat ovat mustaherukan muunnoksia. Ne ovat mustaherukoita, joilta puuttuu väripigmentti. Kypsänäkin vihreät, hieman kellertävät marjat ovat makeampia ja miedompia kuin mustaherukat. Nämä herukat jäävät usein linnuilta syömättä. ’Venny’ ja ’Vilma’ sisältävän runsaasti C-vitamiinia, jopa kaksi kertaa enemmän kuin mustaherukat.

’Venny’ FinE

Pystykasvuinen pensas. Kookkaat marjat ovat makeita, maukkaita ja mietohappoiset. Keskiaikainen ja satoisa lajike. Erinomainen tuorekäyttöön, hilloihin ja viininvalmistukseen.
I-IV (V)

’Vilma’ FinE

Pystykasvuinen pensas. Suuret marjat ovat erityisen makeita, maukkaita ja mietoaromisia. Keskiaikainen. Satoisin viherherukka. Erinomainen tuorekäyttöön, hilloihin ja viininvalmistukseen.
I-IV (V)

 

Mustaherukat

Maukkaat mustaherukat sisältävät runsaasti vitamiineja. Makeahkot marjat soveltuvat syötäväksi sellaisenaan. Useimmiten marjoista tehdään kuitenkin mehua. Marjojen lisäksi pensaasta voidaan käyttää myös aromikkaita lehtiä antamaan makua erilaisiin juomiin ja säilykkeisiin.

’Big Ben’

Pienehkö, pystykasvuinen pensas. Erittäin makeat marjat ovat suuria, kiiltäviä ja vahvakuorisia. Satoisa lajike kypsyy melko myöhään. Marjat sopivat erinomaisesti tuorekäyttöön.
I-

’Hedda’ FinE

Pystykasvuinen ja melko pienikasvuinen pensas. Kookkaat marjat ovat miellyttävän makeita. Runsassatoinen, aikainen lajike.
I-VI

’Marski’ FinE

Poikkeuksellisen pystykasvuinen monikäyttöpensas. Marjat ovat suuria, maukkaita ja mehukkaita. Melko myöhäinen, satoisa lajike. Voidaan käyttää esimerkiksi pensasaidanteissa.
I-V

’Melalahti’

Erittäin pystykasvuinen ja kookas pensas. Marjat ovat suuria, makeita ja pehmeäkuorisia. Suositellaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Aikaisin kypsyvä, satoisa lajike.
I-VI

’Mikael’ FinE

Vanhan, suositun ’Brödtorp’ -lajikkeen jälkeläisten risteytys. Melko pystykasvuinen pensas. Kookkaat marjat ovat makeita ja lempeän aromikkaita. Erittäin satoisa, aikaisin kypsyvä lajike.
I-VI

’Mortti’ FinE

Voimakaskasvuinen ja erityisen pysty pensas. Erittäin aromikkaat, voimakkaan makuiset marjat ovat suuria, melko paksukuorisia ja kiinteitä. Myöhäinen, runsassatoinen lajike.
I-V

’Pohjan Jätti’

Melko pystykasvuinen, pienehkö pensas. Marjat ovat erittäin suuria ja aromikkaita. Runsassatoinen, melko myöhään kypsyvä lajike. Sopii erittäin hyvin mehumarjaksi.
I-IV

’Öjebyn’ FinE

Reheväkasvuinen, melko lamoava pensas. Suuret marjat ovat raikkaan happoisia, makeita ja aromikkaita. Keskiaikainen, runsassatoinen lajike.
I-V

 

Rungolliset herukat

Pieneen pihaan sopiva rungollinen herukka on monipuolinen: hyöty ja koristeellisuus samassa pikkupuussa. Herukkapensas voi olla joko varrennettu tai rungolliseksi kasvatettu. Runko on yleensä korkeudeltaan noin 80 cm. Rungollisia herukoita löytyy eri väreissä. Maukasta monimuotoisuutta matalampien pensaiden ja perennojen kanssa istutettuna!

 

Perheherukka

Perheherukassa on kolme erilaista pensasta samassa astiassa. Tällä hetkellä värikimarassa ovat puna-, viher- ja mustaherukka, mutta uusia yhdistelmiä on jo suunnitteilla. Perheherukalla saa pieneenkin pihaan monipuolisen herukkavalikoiman.
I-IV (V)