Blog

Nyby lakka

Erikoismarjat

Kotipihan perinteinen marjakasvivalikoima on vuosien kuluessa laajentunut ja mukaan on tullut monia uusia lajeja ja lajikkeita. Kokeilunarvoisia terveyspommeja löytyy moneen makuun. Osa marjoista on luonnonkantoja kuten ’Nyby’ lakka ja ’Otson Karkki’ puolukka.
singlaska_marjasinikuusama

Alle on koottu muutamia tällä hetkellä Tahvosten tuotannossa olevia myös hyötykäyttöön soveltuvia lajeja, vaikka aivan kaikki eivät virallisesti marjakasveja olekaan. Rohkeasti kokeilemaan jotakin uutta!

 

Amelanchier alnifolia – marjatuomipihlajat

Pohjois-Amerikasta kotoisin olevia marjanviljelyyn jalostettu marjapensaita tai –puita. Marjatuomipihlajaa kutsutaan myös nimillä intiaanien mustikkapuu sekä saskatoon. Marjat soveltuvat hilloihin ja mehuihin muiden marjojen kanssa tai tuorekäyttöön sellaisenaan. Marjatuomipihlajat ovat itsepölytteisiä ja verraten vaatimattomia kasvupaikan suhteen. Parhaan makuiset marjat tulevat aurinkoisella paikalla läpäisevässä hiekkamultamaassa. Pensas kestää ajoittain kuivuutta.

Tarvittavat hoitoleikkaukset tehdään keväällä ennen silmujen puhkeamista.

 

marjatuomipihlaja (A. alnifolia)

I-VI

Kukkii touko-kesäkuussa valkoisin kukkatertuin. Sato kypsyy heinäkuun loppupuolella.

Pyöreät, sinipunaiset marjat ovat meheviä, hyvänmakuisia ja muistuttavat hieman mustikkaa.

Pystykasvuinen pensas on siro ja kaartuvaoksainen. Syysväri keltainen.

’Northline’ FinE

I-IV

Runsassatoinen lajike, joka tulee nuorena satoikään.

Pyöreät, syvänsiniset marjat ovat makeita, hyvänmakuisia.

Pensaan kasvutapa on pysty ja juuriversoja muodostuu paljon. Syysväri keltapunainen.

’Martin’ FinE

I-IV

Thiessen-lajikkeen vapaapölytteinen siementaimi.

Samanaikaisesti kypsyvä sato on runsas ja tasainen.

Pyöreiden, kypsänä tummansinisten marjojen maku erinomainen, miedon mustikkainen.

Pyöreänmallinen pensas tekee keskinkertaisesti juurivesoja. Syysväri keltainen.

Aronia Prunifolia-ryhmä – marja-aronia ‘Viking’ FinE

I-IV (V)

Melko vaatimaton kasvualustan suhteen, menestyy parhaiten läpäisevässä multamaassa.

Itsepölyttyvä marja-aronia kukkii kesäkuun alkupuolella. Sato kypsyy elo-syyskuussa.

Mustat, kookkaat marjat ovat aromikkaat ja voimakkaan happoiset, hieman kitkerät. Marjat sisältävät runsaasti antosyaani-väriainetta, joka tahraa helposti, mutta antaa erittäin kauniin värin marjatuotteille.

Terveelliset marjat sopivat syötäväksi sellaisenaan sekä talouskäyttöön mehuksi, hilloihin ja viiniksi.

Pensas on rotevakasvuinen, pystyoksainen ja haaroittuu ja tekee juuriversoja maltillisesti. Lehdet ovat isot ja leveät. Pensas saa voimakkaan kirkkaanpunaisen tai oranssinkeltaisen syysvärin.

Tarvittaessa hoitoleikkaukset tehdään aikaisin keväällä ennen silmujen puhkeamista.

 

Chaenomeles japonica – japaninruusukvitteni

Pensas viihtyy hyvin kalkitussa, kuivahkossa kasvualustassa aurinkoisella paikalla. Japaninruusukvitteni kukkii touko-kesäkuussa loistavan oranssinpunaisin kukkasin ja tekee keltaisia, raikasaromisia, sitrushedelmälle maistuvia ja tuoksuvia hedelmiä. Kovahkot, muhkuraiset hedelmät ovat maukkaita, mutta vähäsokeria. Terveydelle haitalliset siemenet tulee poistaa ennen hedelmän käyttöä. Hedelmät sopivat hilloihin ja soseisiin sekä mehuksi. Japaninruusukvitteneistä valmistuu myös erinomainen viini ja likööri.

Japaninruusukvittenit eivät kaipaa säännöllistä leikkausta. Oksan kärjet paleltuvat helposti, mutta lumi parantaa talvenkestoa. Tarvittaessa hoitoleikkaukset voi tehdä keväällä ennen silmujen puhkeamista tai heti kukinnan jälkeen.

Monikäyttökasvina japaninruusukvitteni sopii käytettäväksi koriste- että hyötytarkoituksiin. Sopii yksittäin, mataliin pensasryhmiin sekä kivikkopuutarhoihin.

japaninruusikvitteni (C. japonica)

I-III (IV)

Matala, runsashaarainen ja pienilehtinen pensas. Vanhemmat oksat piikkisiä.

Kirkkaankeltaiset hedelmät kypsyvät syys-lokakuussa.

Sadon varmistamiseksi istuta rinnalle toinen lajike.

’Venus’ FinE

I-III (IV)

Matalahko, jäykkäoksainen, piikitön pensas.

Kullankeltaiset hedelmät kypsyvät elokuun loppupuolella.

Sadon varmistamiseksi istuta rinnalle toinen lajike.

‘Sirius’ FinE

I-III (V)

Matalahko, jäykkäoksainen, piikitön pensas.

Keltaiset hedelmät kypsyvät elokuun loppupuolella.

Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä.

 

Lonicera caerulea var. kamtschatica – makeasinikuusama

Makeasinikuusamat ovat sinikuusaman (Lonicera caerulea) muotoja, joiden marjoissa ei ole terveydelle haitallista saponiinia. Siniset, pitkät marjat muistuttavat maultaan mustikkaa. Makeasinikuusamat ovat vaatimattomia kasvualustan suhteen. Parhaimman sadon pensas antaa aurinkoisella kasvupaikalla.

Pensaat kukkivat keltavalkoisin kukin toukokuussa heti sinertävän vihreiden lehtien puhkeamisen jälkeen. Satokausi alkaa kesäkuun loppupuolella ja kestää heinä-elokuun vaihteeseen. Makeasinikuusamat ovat itsepölytteisiä, mutta hyötyvät ristipölytyksestä. Marjat sopivat syötäväksi sellaisenaan, pakastukseen ja marjasäilykkeisiin. Syksyllä makeasinikuusamat hehkuvat keltaisen eri sävyissä.

Tarvittaessa hoitoleikkaukset voi tehdä keväällä ennen silmujen puhkeamista. Pensas uusiutuu myös alasleikkauksen jälkeen.

’Anja’

I-VII (VIII)

Pyöreänpitkät, suuret, tummansiniset marjat ovat hyvänmakuisia.

Pensas on pyöreähkö, hyvin matala ja leveäkasvuinen. Sopii käytettäväksi myös maanpeitekasvina.

’Atut’

I-VIII

Pitkulaiset, suurehkot marjat ovat sinimustat ja maultaan makean mustikkaiset, hieman kitkerät.

Leveäkasvuinen, pyöreähkö ja tuuhea pensas.

’Duet’

I-VIII

Pitkulaiset, kirkkaansiniset marjat ovat suuria ja makeita, mustikkamaisia.

Tuuhea, pyöreähkö kasvutapa.

’Sinoglaska’

I-VI

Pitkulaisten, suurehkojen tummansinisten marjojen maku on makean mustikkamainen.

Pensas on pystykasvuinen ja korkeahko.

 

Rubus chamaemorus– lakka ’Nyby’ FinE

I-VI (VII)

Kostea ja hapan kasvualusta, aurinkoinen kasvupaikka.

Kotimainen, itsepölytteinen luonnonkanta Pohjanmaalta. Kesäkuun alussa puhkeavat kukat ovat arkoja hallalle.

Maukkaat ja mehukkaat marjat ovat arvokkaita erikoismarjoja. Suurehkot, keltaoranssit marjat kypsyvät heinä-elokuussa.

Tiivis ja matala kasvusto. Leviää rönsyjen avulla.

 

Vaccinium vitis-idaea – puolukka ’Otson Karkki’

I-VIII

Kostea ja hapahko, turpeinen kivennäismaa, aurinkoinen kasvupaikka. Sietää ajoittaista kuivuutta.

Erityisen suurimarjainen ja satoisa luonnonvarainen puolukkakanta. Kukkiin touko-kesäkuussa valkoisin kukkasin.

Syyskuulla kypsyvien marjojen maku makean hapokas, raikas.

Matala, ainavihanta varpukasvusto.