Blog

Viiniköynnösten sadonkorjuun aika


Fruhburgunder
Yhä useamman kotipuutarhassa kasvaa oma viiniköynnös, jonka herkullisesta sadosta pääsee nauttimaan lähipäivinä. Sadonkorjuun kanssa ei kannata hätäillä, koska rypäleiden sokeripitoisuus kasvaa kypsymisen myötä, ja ne ovat makeimmillaan täysin kypsinä. Kun rypäletertun ensimmäiset marjat alkavat halkeilla, on sadonkorjuun aika.

Kiinnostus viiniköynnösten kasvattamiseen on lisääntynyt , kun markkinoille on tullut Suomen oloissa pärjääviä köynnöksiä. Jotkut lajikkeet talvehtivat jopa avomaalla, mutta silloin kasvupaikan tulee olla hyvin lämmin ja suojaisa, esim. lämpöinen seinusta. Lämmittämätön kasvihuone sopii myös hyvin viiniköynnösten kasvattamiseen, koska kasvihuoneessa kasvukausi pitenee. Rypäleet tarvitsevat kypsyäkseen paljon aikaa ja lämpöä.  Kestäviä ja nopeasti kypsyviä lajikkeita ovat esimerkiksi  ’Zilga’, ’Summer Sweet’ ja ’Fabel’.

Viiniköynnöksillä on hyvin voimakas juuristo, joten talvehtimisen vuoksi on tärkeää, että juuret pääsevät syvälle maahan. Viiniköynnökset ovat reheviä köynnöksiä, jotka tarvitsevat tilaa ympärilleen. Ne kannattaa istuttaa vähintään metrin välein.

Viiniköynnös ei ole kovin vaativa kasvualustan suhteen. Parhaiten ne viihtyvät humuspitoisessa,  syvämultaisessa ja lämpimässä maassa.  Lannoituksen kanssa kannattaa olla varovainen, koska runsas lannoitus saattaa rehevöittää kasvia liikaa, mikä hankaloittaa talvehtimista.

 

Sato paranee leikkaamalla

Viiniköynnöksiä kannattaa leikata vuosittain, jotta sadosta tulee runsaampi ja rypäleistä suuremmat. Leikkaustapoja on monia, riippuen kasvutilasta ja lajikkeesta. Köynnökset leikataan myöhään syksyllä tai hyvin aikaisin keväällä, kun ne ovat lepotilassa. Keväällä kasvuun lähteviä versoja ei enää leikata, koska ne vuotavat voimakkaasti mahlaa.

Nuoreen yksilöön jätetään yleensä 2-3 vahvaa pääversoa, joista muodostuu köynnöksen rangat. Näistä pääversoista kasvaa satoa antavat sivuversot. Nuoren taimen sivuversot leikataan syksyllä siten, että niihin jää vain 2-4 silmua.

Vanhempia köynnöksiä leikataan myös keskikesällä. Versoon annetaan muodostua yleensä vain pari rypäleterttua. Eri lajikkeilla on erilainen kasvusto, joten kasvia leikataan siten, että se jaksaa kantaa satonsa.

Versot katkaistaan kukkatertun yläpuolelle jätettävien 1-2 lehden jälkeen. Loppukesästä köynnöksestä voi poistaa lehtiä ja heikompia versoja, jotta kypsyvät rypäleet saavat tarpeeksi valoa. Syksyn leikkauksissa jätetään satoa antaviin versoihin vain yksi silmu ja muihin 5-6 silmua.

Ensimmäisinä vuosina viiniköynnökset kannattaa talvisuojata  esim. pakkaspeitteellä tai juuristolle levitettävällä turvekerroksella.

 

Omassa tuotannossa olevia lajikkeita:

Tarhaojukkaviini ’Zilga’ on erittäin kestävä ja satoisa viiniköynnös. Siniset rypäleet ovat keskimakeat.

’Summer Sweet’ on hillittykasvuinen ja aikainen lajike. Pienehköt siniset rypäleet ovat mehukkaat ja erittäin makeat.

Reheväkasvuisen ja aikaisen ’Fabel’-lajikkeen vaaleat, pienehköt rypäleet ovat makeat ja mehukkaat.