Alppiruusut

Rhododendron – Alppiruusu

Alppiruusut ovat helppohoitoisia, kun ne on istutettu suojaisaan kasvupaikkaan ja niille sopivaan kasvualustaan. Kotimaisen alppiruusujen jalostus alkoi vuonna 1973. Suomalaisiin puutarhoihin haluttiin muitakin lajikkeita kuin Keski-Euroopasta tulevaa puistoalppiruusua. Tuotantoon valitut lajikkeet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kookkaat, keskisuuret ja matalat lajikkeet. Lue lisää lajikelistauksen lopusta, sivun alaosasta.

 

Alppiruusut

Tuoteryhmässä 14 tuotetta
Rhododendron 'Haaga'HAAGA ALPPIRUUSU FinEVyöhyke: I-VValovaatimus: Pv-Va
Rhododendron 'Hellikki'HELLIKKI ALPPIRUUSU FinEVyöhyke: I-III (IV)Valovaatimus: Pv-Va
Rhododendron 'Helsingin Yliopisto'HELSINGIN YLIOPISTO ALPPIRUUSU FinEVyöhyke: I-VValovaatimus: Pv-Va
Rhododendron 'Kaino'KAINO ALPPIRUUSU FinEVyöhyke: I-IIIValovaatimus: Pv-Va
Rhododendron 'Kristiina'KRISTIINA ALPPIRUUSU FinEVyöhyke: I-IVValovaatimus: Pv-Va
Rhododendron 'Mikkeli'MIKKELI ALPPIRUUSU FinEVyöhyke: I-V (VI)Valovaatimus: Pv-Va
Rhododendron 'P.M.A. Tigerstedt'PMA TIGERSTEDT ALPPIRUUSU FinEVyöhyke: I-IVValovaatimus: Pv-Va
Rhododendron 'Pohjolan Tytär'POHJOLAN TYTÄR ALPPIRUUSU FinEVyöhyke: I-IIIValovaatimus: Pv-Va
Rhododendron 'Raisa'RAISA ALPPIRUUSU FinEVyöhyke: I-IIIValovaatimus: Pv-Va
Rhododendron 'Royal Lilac'ROYAL LILAC ALPPIRUUSUVyöhyke: I-III (IV)Valovaatimus: Pv-Va
Rhododendron 'Suvi'SUVI ALPPIRUUSU FinEVyöhyke: I-IIIValovaatimus: Pv-Va
Rhododendron 'Unelma'UNELMA ALPPIRUUSU FinEVyöhyke: I-IVValovaatimus: Pv-Va
Rhododendron 'Venla'VENLA ALPPIRUUSU FinEVyöhyke: I-II (III)Valovaatimus: Pv-Va
Rhododendron 'Vieno'VIENO ALPPIRUUSU FinEVyöhyke: I-II (III)Valovaatimus: Pv-Va

 

Rhododendron – Alppiruusu

Kotimaisen alppiruusujen jalostus alkoi vuonna 1973. Suomalaisiin puutarhoihin haluttiin muitakin lajikkeita kuin Keski-Euroopasta tulevaa puistoalppiruusua (Rhododendron catawbiense). Perustaksi jalostusohjelmaan valittiin Koreasta Suomeen kulkeutunut mustilanalppiruusu (Rhododendron brachycarpum ssp. tigerstedtii). Risteytyksistä saadut 14 000 tainta sijoitettiin koekentille eri puolille Suomea, ja risteytysjälkeläisiä seurattiin 10–13 vuotta. Tälle jaksolle osuivat kylmät pakkastalvet vuosina 1984/1985 ja 1986/1987. Näinä talvina karsiutui aineistosta noin 60 prosenttia. Jäljelle jääneiden risteytysten voidaan sanoa olevan todella talvenkestäviä. Tuotantoon valitut lajikkeet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kookkaat, keskisuuret ja matalat lajikkeet.

Kookkaat lajikkeet ovat täysikasvuisina yli kahden metrin korkuisia. Ne ovat parhaita puistojen ja puistometsien lajikkeita. Kookkailla lajikkeilla talvenkestävyys on erityisen tärkeää, koska ne eivät saa suojaa lumipeitteestä. Lisäksi kevätahavan, auringonpaisteen ja kuivuuden kestävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia. Istutusvaiheessa on hyvä huomioida täysikasvuisten pensaiden suuri koko.

Keskikorkeat lajikkeet ovat täysikasvuisina 1,2–2 metriä korkeita. Tämän ryhmän alppiruusut sopivat loistavasti pihojen ja pienten puistikoiden alppiruusuryhmien peruslajikkeiksi suojaisiin kasvupaikkoihin. Sopiva kasvualusta on kivennäismaa, jossa on korkea humuspitoisuus. Kevättalven auringonpaiste saattaa vaurioittaa lehdistöä hangen pinnan tasolla.

Matalat lajikkeet ovat täysikasvuisina alle 1,2 metriä korkeita. Ne sopivat hyvin istutettaviksi pienille pihoille. Hyviä kasvupaikkoja ovat talojen pohjoispuoliset seinustat, missä pensaat ovat hyvin suojassa auringon paahteelta. Matalat lajikkeet istutetaan mieluiten omiin ryhmiin. Siten ne eivät jää suurempien pensaiden varjoon.

Kasvupaikka

Alppiruusun kasvupaikan tulee olla suojaisa, puolivarjoinen mäntymetsä tai rakennusten pohjoispuolinen seinusta. Alppiruusu pitää aamun kasteesta ja illan auringosta. Maan on oltava kosteaa, kuohkeaa, turvepitoista ja hapanta (pH 4–5). Alppiruusu on matalajuurinen kasvi, joka ei pysty elämään kuivassa paikassa. Pensas ei pärjää kilpailussa heiniä tai isoja rikkakasveja vastaan. Sen sijaan se pitää erilaisista maan pintaa peittävistä juuristoa varjostavista maanpeitekasveista.

Istutus

Kaiva noin 50 cm syvä ja 50 cm leveä istutuskuoppa. Täytä kuoppa raa´an turpeen ja istutuskuopan kivennäismaan seoksella. Tarvittaessa käytetään Rodo-lannosta pakkauksen ohjeen mukaan. Vaihtoehtoisesti voi käyttää valmista havu-rodoturvetta. Kastele juuripaakku läpimäräksi ja poista maatumaton astia. Alppiruusuja ei saa istuttaa liian syvään. Juuripaakun pinta jää samalle tasolle maan pinnan kanssa. Maa tiivistetään juuripaakun ympärillä kevyesti ja kastellaan runsaasti.

Hoitotyöt

Alppiruusut ovat helppohoitoisia, kun ne on istutettu suojaisaan kasvupaikkaan ja niille sopivaan kasvualustaan. Kevätauringolta suojaus on tärkeää, jos kasvilla ei ole luontaista varjoa. Pensas kuivuu herkästi keväällä, kun lehdet alkavat auringon lämmöstä haihduttaa vettä, eikä juuristo saa imettyä uutta vettä jäisestä maasta. Jäistä maata voi varovasti sulatella haalealla vedellä. Alppiruusun vedentarpeesta on huolehdittava koko kasvukauden ajan. Keväisin juuristoalueelle voi lisätä ohuen kerroksen turvetta.

Alppiruusuja voi tarvittaessa lannoittaa Rodolannoitteella pakkauksen ohjeen mukaisesti. Kasvualustaan voi lisätä kompostia, mikä parantaa maan rakennetta. Syksyllä juuristoalueen talvensuojaksi voi levittää turpeeseen sekoitettua lehtimassaa.

Joskus lehtien alapinnoilla on hyönteisiä, joita voi torjua sopivilla torjunta-aineilla tai laimealla mäntysuopaliuoksella. Alppiruusuja ei tarvitse leikata säännöllisesti, vain rikkoutuneet ja kuivuneet versot poistetaan.

Alppiruusu toimii talvella luonnon lämpömittarina. Mitä kylmempi ilma on, sitä enemmän sen lehdet roikkuvat oksia pitkin. Lehdet voivat olla hyvinkin rullautuneita. Alppiruusu saattaa olla jaksottaiskukintainen. Usein runsasta kukkakesää seuraa vaatimattomampi kukintavuosi.

Kestävät kotimaiset alppiruusut menestyvät ja kukkivat parhaiten oikeaan paikkaan istutettuina!