Kuokkala

Eteläisen Suomen pihoja koristaa kesän korvalla kirsikkojen ohella myös luumun valkoinen kukinta. Prunus -sukuun kuuluvat luumut menestyvät pääasiallisesti I-II –vyöhykkeillä, mutta muutamat kestävät lajikkeet menevät aina Jyväskylän korkeuteen saakka, kuten sieltä kotoisin oleva punaluumulajike ’Kuokkala’.

Monet luumupuut ovat kestäviä ja runsassatoisia maatiaiskantoja. Suurihedelmäiset ”herkkuluumut” ovat hieman arempia, mutta menestyvät hyvin lämpimillä paikoilla. Useimmat luumulajikkeet ovat itsepölytteisiä, mutta hyötyvät ristipölytyksestä, jolloin sadon määrä kasvaa. Hyviä pölyttäjiä ovat mm. ’Victoria’, ’Jubileum’ sekä ’Yleinen Sinikriikuna’. Keltaluumut tarvitsevat lähes aina pölyttäjän, esimerkiksi jonkin punaluumuista. Luumut alkavat tuottaa satoa noin 5 vuoden kuluttua istutuksesta.

Poimi luumut vasta täysin kypsinä, jolloin maku ja rakenne ovat parhaimmillaan. Myöhäiset lajikkeet voidaan poimia pakkasöiden uhatessa sisälle jälkikypsymään.

’Jubileum’
I-II

Hedelmä suuri, maultaan herkullinen ja väriltään tumman punaliila. Runsas sato kypsyy varsin myöhään syyskuun loppupuolella. Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä.

’Kuokkala’ FinE
I-IV

Jyväskylästä peräisin oleva Victoria-tyyppinen punaluumulajike. Hedelmä on keskikokoinen, pohjaväriltään keltainen ja kokonaan punaisen peitevärin peittämä. Maku on hyvä ja malto mehukas. Satoisan puun oksisto on rento. Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä.

’Victoria’
I-(II)

Hedelmä on suuri tai keskikokoinen, pohjaväri on keltainen, täplikäs peiteväri punaista. Maku on makea ja vähähappoinen. Malto on mehukas ja varsin kiinteä. Puu on pienikokoinen ja tulee suhteellisen nuorena satoikään. Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä.

’Yleinen Sinikriikuna’
I-III

Hedelmä on pieni, pyöreä, tummansininen ja vahapintainen. Pinnalla saattaa olla jonkinverran korkkisuutta. Maku on mehukas ja makea. Malto kellertävä tai vihertävä, tiukasti kiinni siemenessä. Sato kypsyy syyskuussa. Itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä.

Istuta muhevaan multaan

Valitse luumupuulle aurinkoinen ja suojaisa kasvupaikka. Luumu viihtyy ravinteikkaassa ja kalkkipitoisessa maassa. Varaa luumupuulle riittävästi kasvualustaa: noin neliön ala, joka on vähintään 80 cm syvä. Puu tulee istuttaa kohopenkkiin tai rinteeseen, jolloin juuristo ei altistu seisovalle vedelle. Tue puu huolella ja suojaa jäniksiltä ja muilta puutarhan kutsumattomilta herkkusuilta.

Luumut eivät kaipaa säännöllistä leikkausta, joten leikkaa luumupuuta mahdollisimman vähän. Leikkaa pois kuolleet ja vioittuneet oksat sekä mahdolliset kilpalatvat. Tarvittaessa luumupuusta voi poistaa myös toisiaan hankaavia tai sisäänpäin kasvavia oksia. Mahdolliset juurivesat poistetaan säännöllisesti. Luumupuun leikkausajankohta on varhain kevättalvella ennen silmujen puhkeamista ja nestevirtausten alkamista. Aikaisin kypsyviä lajikkeita voi leikata myös sadon kypsyttyä elokuussa.

Hoitolannoituksena puulle annetaan keväällä yleislannoite kasvun edistämiseksi sekä sadonkorjuun jälkeen elokuussa syyslannos talvehtimisen varmistamiseksi.